Energiakriisin taustat
Suomi ja Eurooppa ovat kohdanneet energiakriisin, jonka vertaista emme ole nähneet sitten 70-luvun öljykriisin. Käynnissä olevan energiakriisin juuret juontavat Venäjän häikäilemättömään hyökkäyssotaan Ukrainassa, jonka seurauksena EU ja länsimaat asettivat merkittäviä pakotteita Venäjää kohtaan. Venäjän vastapakotteet ja erityisesti energia-aseen (öljy- ja kaasutoimitusten sekä metsäteollisuuden raaka-aineiden toimittamisen rajoittaminen tai lopettaminen) käyttö ovat pahentaneet Euroopan energiapulaa ja johtaneet nykyiseen kriisiin. Vaikean tilanteen seurauksena sähkön ja lämmitysenergian hinta on noussut niin Suomessa kuin muualla Euroopassa korkeaksi ja pelko sähkön riittävyydestä tulevalla lämmityskaudella on todellinen.
Euroopan energiakriisi on siis seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Venäjä yrittää käyttää energia-asetta Eurooppaa vastaan kylvääkseen eripuraa ja vähentääkseen tukea Ukrainalle. Venäjä vähentää maakaasun vientiään Eurooppaan. Toisaalta monet valtiot pyrkivät lopettamaan venäläisen kivihiilen, öljyn, turpeen ja puun käytön. Eri valtiot ovat erilaisissa asemissa vastaanottamassa kriisiä, koska ne ovat tehneet erilaisia energiapoliittisia ratkaisuja viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vähemmän riippuvaisia fossiilisesta sähköntuotannosta kuin Eurooppa keskimäärin. Suomi on varustautunut kriisiin paremmin kuin Keski-Eurooppa, mutta sen vaikutukset näkyvät meilläkin.
Energiakriisiin ja sähköpulaan syyllinen ei siis ole esimerkiksi vihreä siirtymä ja Suomen sekä muiden EU-maiden pyrkimys siirtyä puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan.
Sähköpula
Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula tarkoittaa tilannetta, jossa sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi, on tehdä hallittuja suunniteltuja sähkökatkoja. Tällaiset katkot kestävät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.
Sähköpulan varalle on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu. Sähköpulan sattuessa tilanne on ammattilaisten hallinnassa.
Sähköpulan riskiä kasvattaa pitkäkestoinen kylmä tuuleton pakkasjakso sekä häiriöt sähkön tuotannossa tai siirrossa. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkiaamuina klo 7-9 ja alkuiltaisin klo 16-18. Kun sähköpulan riski tiedetään ennalta, siitä kerrotaan esimerkiksi uutisissa. Jos sähköpulatilanne syntyy yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen. Ennakkotiedottamiseen pyritään aina, kun se on mahdollista.
Sähköpulan syntymiseen voit vaikuttaa vähentämällä sähkönkäyttöäsi. Erityisen tärkeää on vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkönkulutus on suurimmillaan yleensä arkiaamuina ja alkuiltaisin. Sähkönkäyttöä voi pyrkiä siirtämään muihin ajankohtiin. Pienilläkin sähkönsäästötoimenpiteillä on vaikutusta, kun suuri määrä ihmisiä osallistuu säästötoimiin omaa kulutustaan säätelemällä.
Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena. Kaikkien tulee olla varautuneita lyhyisiin sähkökatkoihin. Lisätietoa varautumisesta saa 72 tuntia -sivustolta.
Kun sähköpulan riski on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan laajasti. Mahdolliset sähkönjakelun rajoitukset tehdään hallitusti ja niistä viestitään mahdollisuuksien mukaan ennakkoon, ellei kyse ole akuutista viasta. Saat sähköverkkoyhtiöltäsi tiedon katkosta viimeistään katkon alkaessa verkkoyhtiön omien viestintäkanavien kautta. Useimmilla verkkoyhtiöillä on käytössä tekstiviestipalvelu, josta voidaan lähettää viesti niille asiakkaille, joiden puhelinnumero on verkkoyhtiön käytössä.
Lisätietoa sähköpulasta saat muun muassa Fingridin verkkosivuilta.
