Sähköverkoista löytyy näkymätön jarru
Perinteisesti investoinnit ovat hakeutuneet sinne, missä on hyvät liikenneyhteydet ja osaavaa työvoimaa. Nyt ratkaisevaksi kilpailutekijäksi on noussut myös sähköverkon kapasiteetti.
Energiateollisuus ry:n, Energiakaupunkien ja Paikallisvoiman yhteisvoimin AFRY:lta tilaama tuore selvitys osoittaa, että energiankulutuksen sähköistyessä verkkokapasiteetista on nopeasti muodostumassa pullonkaula talouden ja työllisyyden kasvulle. Sähkön kysynnän kasvu syntyy erityisesti teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistymisestä sekä uusista datakeskuksista. Jokainen toteutumaton sähköverkkoinvestointi leikkaa samalla mahdollisuuksia uusille investoinneille, oli kyse sitten uudesta teollisuudesta, datataloudesta tai fossiilisen energiankulutuksen korvaamisesta puhtailla ratkaisuilla.
AFRY:n selvityksen mukaan nykyinen investointitaso ei riitä edes matalan kasvuskenaarion toteuttamiseen. Samalla investointien ja verkkoyhtiöiden nykyisen investointikyvyn välinen ero kasvaa lähivuosina jopa puoleen miljardiin euroon vuodessa. Vaikka verkkoinvestoinnit ovat euromääräisesti näyttäneet pitkään vakailta, niiden reaalinen taso on kustannuskehitys huomioiden jo pitkään laskenut.
Perusskenaarion toteutuminen merkitsisi Suomelle kymmeniätuhansia työllisyysvaikutuksia, satojen miljoonien eurojen vuotuista arvonlisää ja merkittäviä verotuloja. Sähköverkkojen tämänhetkinen investointitaso on verkkoyhtiöiden kehittämissuunnitelmien perusteella kuitenkin edelleen lähempänä selvityksen matalaa kuin perusskenaariota.
Jäävätkö jakeluverkot nykyisen siirtomaksumallin vangeiksi?
Kolme neljäsosaa sähkönkulutuksesta tapahtuu paikallisissa jakeluverkoissa. Suurin osa teollisista toimijoista ja pienemmistä datakeskuksista liittyy paikalliseen jakeluverkkoon, ei Fingridin kantaverkkoon. Elinkeinopoliittisessa keskustelussa jakeluverkot kuitenkin usein unohdetaan.
Avainkysymykseksi nousee, miten voimakkaat investoinnit verkkoihin sovitetaan yhteen kohtuullisten verkkopalvelumaksujen kanssa. Lainsäädäntö ja Energiaviraston valvontamalli edellyttävät, että kustannukset kohdistetaan asiakkaille tasapuolisesti. Investointien kasvu näkyy siksi väistämättä myös kotitalousasiakkaiden siirtomaksuissa.
Keskipitkällä aikavälillä uusien suurten sähkönkäyttäjien liittyminen verkkoon pienentää yksikkökustannuksia ja hillitsee verkkomaksujen nousua. Samalla verkon toiminta-alueelle syntyy työpaikkoja, investointeja ja verotuloja. Lyhyellä aikavälillä nykyisille asiakkaille kohdistuvien kustannusten ja pitkän aikavälin merkittävien hyötyjen välisen ristiriidan ratkaiseminen on yksi seuraavan vaalikauden energia- ja kasvupolitiikan keskeisistä kysymyksistä.
Suurille sähkönkäyttäjille ei ole ratkaisevaa verkkokapasiteetin hinta vaan sen saatavuus oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ongelma on, että sähköverkkojen rakentaminen kestää huomattavasti pidempään kuin niitä käyttävien teollisuuslaitosten. Verkkoja on vahvistettava ennakoiden, ei vasta siinä vaiheessa, kun investointipäätös on jo tehty. Juuri tämä tekee niiden rahoittamisesta nykyjärjestelmässä vaikeaa.
Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta toimettomuus tulee kalliiksi
Vaikka verkkomaksujen nousu on sähkön käyttäjille epämiellyttävää, Suomella ei ole varaa menettää satojen miljoonien eurojen investointeja ja niiden mukanaan tuomia työpaikkoja.
Selkein ratkaisu olisi kehittää Energiaviraston valvontamallia siten, että verkkoyhtiöiden investointikyky huomioisi nykyistä paremmin ennakoitavissa olevan sähkön kysynnän kasvun ja sen edellyttämän kapasiteetin rakentamisen.
Tilannetta voidaan helpottaa myös nostamalla kapasiteetin varausmaksuja ja lisäämällä joustavien liittymissopimusten käyttöä. Varausmaksut toisivat verkkoyhtiöille tuloja kapasiteetin ennakoivasta rakentamisesta ilman, että koko kustannus kohdistuu nykyisille asiakkaille. Joustavat liittymissopimukset taas voivat vähentää verkon vahvistamistarvetta tilanteissa, joissa sähkön käyttöä voidaan joustaa markkinatilanteen mukaan.
Jos investointien mahdollistamiseen ei löydetä ratkaisuja, Suomi uhkaa menettää merkittävän määrän kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Siksi sähköverkkojen kehittämistä on tarkasteltava aiempaa vahvemmin osana elinkeino-, alue- ja kasvupolitiikkaa.
Linkki selvitykseen: Jakeluverkkoinvestointien edellytykset ja kansantaloudelliset vaikutukset
Lisätietoja:
Eetu Kinnunen
Edunvalvontapäällikkö
Energiakaupungit ry
p. +358 50 545 3173
eetu.kinnunen@energiakaupungit.fi