Siirry pääsisältöön

Sähköverkko­liiketoiminta

Investointi­ympäristön on muututtava kannattavaksi tai riskinä on tulevien sähköverkko­investointien lykkääntyminen ja kehityksen hidastuminen.

Investointeja sähköistyviin kaupunkeihin

Energiakaupungit tunnistavat monia energia-alaa ravistelevia ilmiöitä, joita kutsutaan kootusti energiamurrokseksi. Yksi energiamurrokseen liittyvä keskeinen ilmiö on kaupunkien sähköistyminen, joka näkyy muun muassa liikenteen sähköistymisenä ja vaatii huomattavia investointeja sähköverkkoyhtiöiltä. Sähköistyvien kaupunkien energiantarpeen lisääntyessä ja muuntuessa, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää määrätietoisia ja harkittuja toimenpiteitä. Kaupunkiympäristön erityispiirteiden ja investointien kustannustason huomioiminen alan sääntelyssä onkin aiempaa tärkeämpää, jotta tarpeelliset investoinnit on mahdollista toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa.

Fossiilisesta energiantuotannosta sääriippuvaiseen sähköntuotantoon, erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaan, siirtyminen vaikuttaa paitsi sähkömarkkinoiden hintakehitykseen (volatiliteetti) myös tuotantokapasiteetin riittävyyteen – erityisesti Suomen kylminä talvijaksoina. Tilannetta ei helpota Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka inhimillisen katastrofin ohella on aiheuttanut huomattavaa epävarmuutta energiamarkkinoilla.

Toisaalta sääriippuvaiseen sähköntuotantoon siirryttäessä ylikapasiteetilta välttyminen on vaikeaa tuulisina kesäpäivinä, jolloin kysyntä ei ole riittävää tuotantoon nähden. Energiakaupunkien näkökulmasta tehotasapainon hallinta ja erilaiset teknologiset ratkaisut ylituotannon varastointiin liittyen ovat merkittäviä ratkaistavia kysymyksiä. Ratkaisut, kuten P2X, vihreä vety ja lämpövarastot, taas vaativat suotuisan investointiympäristön ja riittävät edellytykset joustavien pilottien toteuttamiselle sekä niiden saattamiselle markkinakelpoisiksi toteutuksiksi.

Energiakaupungit ovat sitoutuneet tarjoamaan moderneja, skaalattavia ja kestäviä energiaratkaisuja kehittyvien kaupunkien tarpeisiin, mutta ne vaativat tuekseen ennustettavan ja vakaan investointiympäristön ja markkinaehtoisen kilpailun toteutumisen.

 

Säävarmaa sähköverkkoa 70%, 15% Suomen koko sähköntuotannosta, lähes miljoona sähkönsiirtoasiakasta.

Valvonta­mallin puutteet uhkaavat energia­yhtiöiden investointi­kykyä

Sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua valvotaan Suomessa neljän vuoden valvontajaksoissa, joista viimeisin alkoi vuonna 2020. Valvonnasta ja valvontamallista vastaa Energiavirasto, joka tekee valvontamalliin muutoksia perinteisesti valvontakausien välissä. Niiden välillä energiayhtiöt ovat voineet luottaa vakaaseen toiminta- ja investointiympäristöön ja siihen, että sääntelyä tehdään pitkäjänteisesti.

Energiavirasto teki valvontamalliin vuoden 2022 alussa merkittäviä muutoksia, joita se perusteli sähkömarkkinalaissa vuoden 2020 elokuussa voimaan astuneilla muutoksilla. Valvontamallin muuttaminen kesken valvontajakson vie pohjan energiayhtiöiden tulevilta investoinneilta ja aiheuttaa huomattavaa epävarmuutta myös Energiakaupungit ry:n jäsenyhtiöissä.

Energiakaupungit ry katsoo, että valvontamallin muuttamiselle kesken valvontajakson ei ole kestäviä perusteita. Lainsäädäntöön tehdyt teknisluonteiset muutokset eivät anna Energiavirastolle perusteita tehdä valvontamalliin kesken toimikauden huomattavia ja jopa radikaaleja muutoksia. Valvontamallin muutos on Energiakaupunkien näkökulmasta kohtuuton ja vaikeuttaa monen sähköverkkoyhtiön mahdollisuuksia investoida säävarmaan verkkoon ja heikentää niiden tekemien investointien arvoa.

Verkkoyhtiöt ovat tehneet suurella joukolla markkinaoikeudelle valituksen Energiaviraston laatimasta valvontamallin muutoksesta, mutta päätöstä asiaan liittyen joudutaan odottamaan pitkään.

Energiakaupungit ry:n katse keskittyy kuitenkin jo seuraavaan valvontajaksoon, joka alkaa vuonna 2024 ja kestää aina vuoteen 2031. Energiavirasto valmistelee vuosien 2022–2023 aikana suuntaviivat sähköverkko- ja maakaasuverkkotoiminnan seuraavien kahden valvontajakson valvontamenetelmiksi.

Energiakaupunkien näkökulmasta sähköverkkoregulaatiossa ja Energiaviraston valvontamallissa ei huomioida riittävästi kaupunkienergiayhtiöiden toimintaan vaikuttavia kaupunkien ominaispiirteitä:

  • Tiivis kaupunkirakenne johtaa korkeampiin rakentamiskustannuksiin
  • Kaupunkiympäristössä korjausinvestoinnit toteutetaan sirpaleisesti, mikä lisää kustannuksia huomattavasti verrattuna laajoihin maaseudun saneerauksiin
  • Kaupungistumisen jatkuessa tarvitaan suhteessa enemmän laajennusinvestointeja kuin harvemmin asutuilla alueilla
  • Tiivistyvä kaupunkirakenne ja mm. sähköautoilu ja joukkoliikenteen sähköistyminen kasvattavat tehotiheyttä, mikä edellyttää sähköverkkojen vahvistamista riippumatta nykyisen verkon jäljellä olevasta eliniästä
  • Sähkön toimitusvarmuus on kaupunkiympäristössä pääsääntöisesti niin hyvällä tasolla, ettei laatukannustimilla saada aikaan todellista palkitsemista

Energiakaupungit katsoo, että tulevassa Energiaviraston valvontamallissa on huomioitava nämä ja muut kaupunkiympäristön erityispiirteet ja olosuhdetekijät. Käytännössä se tarkoittaisi muun muassa olosuhdetekijöiden huomioimista yksikköhintaluettelossa nykyistä laajemmin.