Siirry pääsisältöön

Lämpöverkko­liiketoiminta

Lämpöverkot ilmaston­muutosta torjumassa

Kaupunkiympäristöjen yhtenä erityispiirteenä ovat vuosikymmenien aikana rakennetut lämpöverkot (kaukolämpöverkot), joiden kautta kuluttajille on tarjottu kohtuuhintainen, toimitusvarma ja tehokas lämmitysratkaisu. Valitettavasti lämpöverkkojen kuluttajamaine on vuosikymmenten saatossa kärsinyt kolauksen ja lämmitystapaa pidetään virheellisesti teknologialtaan vanhentuneena, ympäristölle haitallisena ja kalliina. Lämpöverkkojen imagoon vaikuttaa osin mediassa luotu mielikuva, joka vääristyy tarkasteltaessa lämpöverkkoja valtakunnallisena kokonaisuutena, huomiomatta useissa kaupunkiyhtiöissä jo tapahtunutta erittäin positiivista kehitystä.

Energiakaupunkien näkökulmasta lämpöverkot mahdollistavat nopeimman ja vaikuttavimman mahdollisen tien kohti ilmastoystävällistä lämmitysenergiaa. Energiakaupungit ovat tällä tiellä jo pitkällä, sillä Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden tuottamasta lämmitysenergiasta uusiutuvaa on jo yli 60 prosenttia. Lämpöverkkojen kehityksen vaikuttavuus korostuu tarkasteltaessa käyttäjämääriä – Suomessa kaukolämpötalojen asukkaita on lähes kolme miljoonaa, ja näistä noin 45 prosenttia on Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden lämpöverkkojen piirissä. Lämpöverkkojen päästöjen vähentäminen on siis erittäin tehokas keino kaupunkiympäristöjen päästöjen vähentämiseen.

Lämpöverkkojen ja niiden vaatiman lämpöenergian tuotantotapojen kehitys on sähköntuotannon ohella kaupunkiympäristössä toimivien energia-alan yritysten merkittävin panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa tai sitä ei ratkaista ollenkaan ja lämpöverkot ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa nopein ja kustannustehokkain suuren mittakaavan ratkaisun avain. Modernit lämpöverkot tarjoavat energiatehokkaan, älykkään ja digitalisoidun ratkaisun ilmastoystävällisen ja toimitusvarman lämmönjakelun varmistamiseen kaupunkiympäristössä.

Ennustettava sääntely mahdollistaa kehityksen

Lämpöverkkojen kehittäminen edellyttää kuitenkin politiikkatoimia, jotka mahdollistavat järjestelmän kehittämisen pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Ohjauksen on keskityttävä ilmastonmuutokseen ja edistettävä nopeinta muutosta ilmastoystävälliseen lämmitykseen. Tavoitteita ja niiden saavuttamista on mitattava avoimesti ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuus on varmistettava, kunnes teknologinen kehitys mahdollista sääriippuvaisen sähköntuotannon hyödyntämisen lämpöenergian tuotantoon riittävissä määrin (mm. P2X, vetytalous).

Lämpöverkkojen määräävä markkina-asema on monin paikoin historiaa ja kilpailu kaupunkien lämmöntuotannossa ja -jakelussa on todellisuutta. Hajautettu sähköpohjainen lämmitys on noussut lämpöverkkojen rinnalle kilpailijaksi ja on Energiakaupunkien näkökulmasta osa ratkaisua. Lämmityksen kuluttajatrendit suosivat tällä hetkellä esimerkiksi lämpöpumppuja sekä tukijärjestelmien että kuluttajamielikuvien kautta. Energiakaupungit korostavat kuitenkin, että laajamittainen poissiirtymä lämmitysverkoista hajautettuun sähköpohjaiseen järjestelmään on paitsi kuluttajille kallis myös energiayhtiöitä kuormittava ratkaisu, joka on huomattavasti hitaampi toteuttaa kuin lämpöverkkojen vihreä siirtymä. Kiinteistökohtaiset hajautetut lämmitys- ja jäähdytysratkaisut lisäävät sähköenergian kulutusta ja vaativat siten yhä enemmän verkkokapasiteetilta.

Energiakaupungit haluavat kiinnittää päättäjien ja kuluttajien huomion keskitettyjen lämpöverkkojen merkitykseen kaupunkien lämmitystarpeiden varmistamisessa ja huoltovarmuudessa. Lähivuosien aikana puhtaalla energialla toimivat lämpöverkot ovat nopein ja suurimmat ihmismäärät tavoittava keino kustannustehokkaassa vihreään energiaan siirtymisessä. Biomassaenergian ja kierrätyspolttoaineiden käytön hyväksyttävyys, saatavuus ja hintataso ovat kuitenkin seikkoja, joihin Energiakaupungit haluaa kiinnittää päättäjien huomion.

Kaupunkien lämpöverkot ovat nopein tie ilmasto­ystävälliseen lämpöenergiaan. Lämpöverkot ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä – monissa kaupungeissa jo aiemmin!

Energia­kaupunkien jäsenyhtiöiden kolme lupausta:

  1. Kaukolämpö on kaupunkien nopein tie ilmastoystävälliseen lämmitysenergiaan. Tällä tiellä ollaan jo pitkällä: 76 prosenttia Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden lämpöenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.
  2. Lämmityksessä käytetään kestävästi tuotettuja uusiutuvia polttoaineita. Emme tee metsähakkuita pelkästään energiatarpeeseen ja kasvatamme jatkuvasti kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden osuutta. Puunpolton tarve vähenee jo uusien sähkökattiloiden ja hukkalämmön hyödyntämisen ansiosta.
  3. Lämpöverkkojärjestelmään tehdyt muutokset ovat kaikkein resurssitehokkaimpia eli nopeimpia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Teollisten hukkalämpöjen hyödyntäminen kaukolämpöverkossa ja uudet nollapäästöiset voimalat ovat kustannustehokkaampi ja nopeampi tapa vähentää päästöjä kuin kiinteistökohtaiset ratkaisut. Hiilidioksidin talteenotolla biopolttolaitoksista kaukolämmön tuotannosta voi tulla päästölähteen sijaan hiilinielu 2030-luvun aikana.

Näiden lupausten täyttämiseksi Energia­kaupungit haluavat:

  • Mitata tavoitteiden edistymistä avoimesti, läpinäkyvästi ja paikkakuntakohtaisesti valtakunnallisten keskiarvojen sijasta.
  • Politiikkatoimia, jotka mahdollistava kaukolämpöjärjestelmän kehittämisen pitkäjännitteisesti ja ennustettavasti.
  • Ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävää sääntelyä, jolla varmistetaan uusiutuvien polttoaineiden saatavuus kaupunkien lämmityksessä ja mahdollistetaan markkinaehtoinen kilpailu.

Kaukolämpöverkkoja 6000 km, uusiutuvan energian osuus 65%, kaukolämmön parissa lähes puolet kaikista kaukolämpötalojen asukkaista.