Kaukolämpöjärjestelmä pelastaa Suomen sähköpulalta energiakriisin keskellä – kaukolämmön kilpailukyky on turvattava
Kaukolämpö takaa sähköjärjestelmän vakauden ja turvaa suomalaisten arjen. Kaupunkienergiayhtiöt lämmittävät joka toisen kodin, sähköjärjestelmää rasittamatta. Suomalainen kaukolämpö on mallina muille EU jäsenmaille tehokkaasta energiajärjestelmästä.
- Kaukolämpö takaa sähköjärjestelmän vakauden ja turvaa suomalaisten arjen. Kaupunkienergiayhtiöt lämmittävät joka toisen kodin, sähköjärjestelmää rasittamatta. Ilman kaukolämpöä, Suomen sähköjärjestelmä olisi valtavissa ongelmissa.
- Kaukolämmön etuina ovat tasalaatuisuus, ympärivuotinen saatavuus, tasainen ja ennustettava hintakehitys lämmönkäyttäjille, ja ylläpitokustannusten alhaisuus. Kaukolämpö mahdollistaa sähkö ja lämpöjärjestelmän reaaliaikaisen kytkemisen toisiinsa (ns. ”Sektori-integraatio”), jolloin kaukolämpö voi toimia sähköjärjestelmän tasaajana ja energiavarastona.
- Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on maailman luotettavin ja tehokkain, sekä esikuva muille EU:n jäsenmaille tehokkaasta energiajärjestelmästä. Kaukolämmöstä on syytä olla aidosti ylpeä eikä toimintaedellytyksiä saa tietoisesti heikentää kotimaisin toimin.
- Teknologianeutraalius on avain avoimeen ja läpinäkyvään kilpailuun, myös kaukolämmön osalta. Markkinaa vääristävät tuet, kuten ARA-tuet, on lopetettava.
- Lämmitysmuotona kaukolämpö on Suomen yleisin. Lisäksi se on paikallinen ja ympäristöystävällinen, sekä pääosin kotimaisiin energialähteisiin perustuva lämmitysmuoto, joka on energian tehokkaan käytön ja ympäristön näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Kaukolämpöverkon pituus vuoden -21 lopussa oli 16 090 km ja kasvua vuotta aikaisempaan oli noin 520 km
- Kaukolämpö vauhdittaa siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa erilaiset energiavirrat ovat tehokkaasti käytössä. Kauko lämmön kilpailukyky on nopein tie ilmastopositiiviseen yhteiskuntaan.
- Kehittyvällä vetymarkkinalla yksi keskeinen vetovoimatekijä Suomelle on kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa suuret määrät hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, kun lämpö saadaan hyötykäyttöön.
- Kaukolämmön hankinnan energialähteinä biomassa ja hukkalämmöt ovat korvanneet fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa. 2010-luvulta lähtien biomassan käyttö on kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen määrä kolminkertaistunut.