Kaukolämmön kilpailukyky on turvattava

Kaukolämpöjärjestelmä pelastaa Suomen sähköpulalta energiakriisin keskellä – kaukolämmön kilpailukyky on turvattava

Kaukolämpö takaa sähköjärjestelmän vakauden ja turvaa suomalaisten arjen. Kaupunkienergiayhtiöt lämmittävät joka toisen kodin, sähköjärjestelmää rasittamatta. Suomalainen kaukolämpö on mallina muille EU jäsenmaille tehokkaasta energiajärjestelmästä.

Kaukolämpö takaa sähköjärjestelmän vakauden ja turvaa suomalaisten arjen. Kaupunkienergiayhtiöt lämmittävät joka toisen kodin, sähköjärjestelmää rasittamatta. Ilman kaukolämpöä, Suomen sähköjärjestelmä olisi valtavissa ongelmissa.
Kaukolämmön etuina ovat tasalaatuisuus, ympärivuotinen saatavuus, tasainen ja ennustettava hintakehitys lämmönkäyttäjille, ja ylläpitokustannusten alhaisuus. Kaukolämpö mahdollistaa sähkö ja lämpöjärjestelmän reaaliaikaisen kytkemisen toisiinsa (ns. ”Sektori-integraatio”), jolloin kaukolämpö voi toimia sähköjärjestelmän tasaajana ja energiavarastona.
Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä on maailman luotettavin ja tehokkain, sekä esikuva muille EU:n jäsenmaille tehokkaasta energiajärjestelmästä. Kaukolämmöstä on syytä olla aidosti ylpeä eikä toimintaedellytyksiä saa tietoisesti heikentää kotimaisin toimin.
Teknologianeutraalius on avain avoimeen ja läpinäkyvään kilpailuun, myös kaukolämmön osalta. Markkinaa vääristävät tuet, kuten ARA-tuet, on lopetettava.
Lämmitysmuotona kaukolämpö on Suomen yleisin. Lisäksi se on paikallinen ja ympäristöystävällinen, sekä pääosin kotimaisiin energialähteisiin perustuva lämmitysmuoto, joka on energian tehokkaan käytön ja ympäristön näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Kaukolämpöverkon pituus vuoden -21 lopussa oli 16 090 km ja kasvua vuotta aikaisempaan oli noin 520 km
Kaukolämpö vauhdittaa siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa erilaiset energiavirrat ovat tehokkaasti käytössä. Kauko lämmön kilpailukyky on nopein tie ilmastopositiiviseen yhteiskuntaan.
Kehittyvällä vetymarkkinalla yksi keskeinen vetovoimatekijä Suomelle on kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa suuret määrät hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, kun lämpö saadaan hyötykäyttöön.
Kaukolämmön hankinnan energialähteinä biomassa ja hukkalämmöt ovat korvanneet fossiilisia polttoaineita kaukolämmön tuotannossa. 2010-luvulta lähtien biomassan käyttö on kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen määrä kolminkertaistunut.

Selvitys: Kaukolämpö yhteiskunnan energiavirtojen tehokkaana hyödyntäjänä

Hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät energiajärjestelmän uudistamista ja investointeja. Irtautuminen venäläisestä energiasta vaatii investointeja, ja niitä tulee tehdä yhä nopeammalla aikataululla. Investoinnit ovat pitkäaikaisia, ja ne tulee toteuttaa koko yhteiskunnan kannalta tehokkaimmalla tavalla. Tässä selvityksessä on tutkittu kahta erilaista hiilineutraalia lämmityssektorin kehityspolkua ja niiden kustannusvaikutuksia.

Ensimmäisessä kaukolämpö on keskiössä ja toisessa kiinteistökohtaiset ratkaisut yleistyvät.

Energiakaupungit ry:n tilaaman ja AFRY Management Consultingin laatiman selvityksen taustalla on huoli kaukolämpöjärjestelmän tulevaisuudesta. Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautuu AFRYn tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnan kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaupunkien lämmityksessä. Vaihtelevan sähköntuotannon lisääntymisen aiheuttamat haasteet voidaan sektorikytkennän mahdollistavalla kaukolämmöllä ylittää tavoin, joihin ei muiden lämmitysjärjestelmien kautta päästä. Kaukolämpöjärjestelmän roolin pienentyminen tietoisen politiikan ja kilpailua vääristävien tukimuotojen seurauksena puolestaan tulisi kalliiksi yhteiskunnalle ja kuluttajille.

PÄÄVIESTIT

Kaukolämpö tukee siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa erilaiset energiavirrat ovat tehokkaasti käytössä.

Kaukolämmön yhteistuotannosta saadaan merkittävä määrä sähköä.
Sähköntuotanto on suurimmillaan talvella, kun sille on suurin tarve.
Sähköntuotannon määrä vähentyy yhdellä terawattitunnilla vuonna 2040, mikäli kaukolämmön rooli Energiakaupungit ry:n alueilla pienenee. Määrä vastaa 1,5 % Suomen sähköntuotannosta tai 125 tuulivoimalan sähköntuotantoa.
Kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien yleistyminen nostaa sähköenergian kulutusta ja sähkön huipputehon tarvetta. Sähköä tarvitaan 1 TWh enemmän vuodessa ja huipputehon jopa 50 %
kasvu tarkoittaa merkittäviä sähköverkon vahvistustarpeita.
Biomassan hiilidioksidin talteenotolla voidaan saavuttaa hiilinegatiiviset päästöt. Kaukolämmön biomassan laajamittaisella käytöllä ja hiilidioksidin talteenotolla voidaan saavuttaa 1,5 MtCO2 lisävähennykset verrattuna kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin perustuvaan lämmitysjärjestelmään. Määrä vastaa 3 % vuoden 2021 Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Hiilineutraalisuustavoitteet edellyttävät merkittävää energiajärjestelmän uudistamista ja investointeja. Kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisuiden investointitarve Energiakaupunkien alueella on jopa 2,3 miljardia euroa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa hyödynnetään tehokkaasti.

Tutustu selvitykseen täältä.