Blogi: Kaukolämpö torjumassa energiakriisiä
Kesä on luonamme, mutta seuraava, yli puoli vuotta kestävä lämmityskausi häämöttää jo juhannuksen tuolla puolen. Ilman kaukolämpöverkkoja Keski-Euroopan vaikea energiatilanne heijastuisi todennäköisesti entistä vahvemmin suomalaisten talouteen, varsinkin taajamissa ja tiheään asutuilla kaupunkialueilla. Energiakriisi ei ole ohi. Suomen energiayhtiöt ovat huoltovarmuuden näkökulmasta keskeisessä asemassa: yhtiöt varautuvat joka vuosi pahimpaan esimerkiksi polttoainetilanteen näkökulmasta. Ukrainan sotaa edeltävät tuotantorakenteet heijastuivat energiayhtiöiden muutostarpeiden määriin.
Kaukolämpöverkot ovat kansallisomaisuudeksikin kutsuttu energiajärjestelmä, joka ei ole riippuvainen tuotetun lämmön lähteestä. Tulevana talvena – josta povataan edellistä talvea vaikeampaa energianäkökulmasta – ne tarjoavat joustovaraa, jollaista muissa verkoissa ei ole. Näitä ratkaisuja ovat muun muassa lämpövarastot ja -akut, yleistyvät teolliset lämpöpumppuratkaisut sekä teollisuuden hukkalämmöt. Jos Suomessa ei olisi päätetty aloittaa kaukolämpöinfran rakentamista jo 1950-luvulla, Suomen ratkaisut saattaisivat muistuttaa esimerkiksi Saksaa, jossa lämmitys pohjautuu pitkälti kaasuun. Suomeen maakaasuputket saapuivat 1980-luvun puolella.
Teolliset lämpöpumput yleistyvät hurjaa vauhtia suomalaisessa kaukolämmössä. Kaukolämpöverkosto kykenee yhdistämään keskitetyn ja hajautetun lämmöntuotannon hyödyt. Esimerkiksi suurimpien kaupunkien jätevesissä on paljon lämpöpotentiaalia, jota jo nyt hyödynnetään laajalti. Samoin teollisuuslaitokset, kaupan toimijat ja jopa jäähallit tuottavat jäähdytyksensä kautta lämpöä verkkoon. Kiertotalouden näkökulmasta kaukolämpöverkot ja teolliset lämpöpumput ovat energiakriisin kovaa ydintä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hukkalämpöjen osuus kaukolämmön tuotannossa on yli kolminkertaistunut. Hukkalämmön osuuden lisääntyminen vähentää polttamisen tarvetta kaukolämpöpaikkakunnalla ja säästää polttoainetta paukkupakkasten tunneille.
Seuraava talvi voi olla leuto ja niin sanotusti helppo – kenelläkään ei ole kuitenkaan kristallipalloa takataskussaan. Sellaisina aikoina, kun sähkön hinta on alhainen, saattaa olla kannattavaa tehdä kaukolämpöä suurilla lämpöpumpuilla ja niin ikään varastoida lämpöä. Vastaavasti voimalaitoksissa tuotettavan energian osuutta voidaan tuolloin vähentää.
Monipuolinen energiajärjestelmämme, jonka keskeinen osa kaukolämpöverkot ovat, tarjoaa meille laajan keinovalikoiman energiakriisin ylittämiseksi. Energiayhtiöt hakevat ratkaisuja, joilla lämmitys ei muodostu energiajärjestelmän kriisinkestävyyden pullonkaulaksi tulevana talvena. Suomea lämmitetään tulevalla lämmityskaudella yhä enemmän viemärivesillä – ja siitä saamme olla iloisia.
Teksti:
Aku Aarva, Energiakaupungit ry:n toiminnanjohtaja
Justus Luokkanen, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n viestintäkoordinaattori
