Kaupunkienergiayhtiöt rakentavat yhteistä hyvinvointia
Kun puhumme hyvinvoinnista, mieleen harvoin tulee ensimmäisenä kaukolämpö- ja sähköverkot tai energian tuotanto. Ilman toimivaa energiainfrastruktuuria ei kuitenkaan arki pyörisi kauaakaan. Yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kannalta kriittisen infrastruktuurin taustalla toimivat kaupunkiomisteiset energiayhtiöt, jotka ovat keskeinen osa kaupunkien arkea ja tulevaisuutta sekä tuottavat laajemmin hyötyä kuin moni arvaisikaan.
Kaupunkiomisteisuudella on energiasektorilla merkitystä monestakin syystä – sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti että vastuullisuuden näkökulmasta. Kaupungin omistama energiayhtiö ei jaa voittoja ulkomaisille sijoittajille, vaan se tuo tuloja kaupungille esimerkiksi osinkojen muodossa. Näitä tuloja hyödynnetään kaupunkien ja niiden kehittämisen hyväksi. Kun tavoitteena ei ole voittojen maksimointi, mahdollistaa se niin ikään kohtuullisen hinnoittelun asiakkaille. Kaupunkiyhtiöiden maksamat verotulot eivät karkaa veroparatiiseihin, vaan ne kilahtavat valtion ja kuntien kassaan.
Paikallisilla energiayhtiöt ovat energiamurroksen mahdollistajia, huoltovarmuuden turvaajia ja ilmastotavoitteiden edistäjiä. Energiakaupunkien jäsenyhtiöt investoivat vuosittain noin 500 miljoonaa euroa huolto- ja toimitusvarmuutensa kehittämiseen sekä uusiin, puhtaampiin ratkaisuihin. Samalla ne tuottavat merkittävän osan Suomen uusiutuvasta energiasta. Tämä muutos on tapahtunut verrattain lyhyessä ajassa, mikä on osoitus siitä, että paikalliset energiayhtiöt kykenevät vastaamaan ketterästi muuttuvan maailman tarpeisiin. Epävarmassa maailmantilanteessa energiaverkkojen ja siihen liittyvien tietojen ja päätösten pysyminen paikallisessa ohjauksessa on sekin huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä.
Kaupunkiyhtiöillä on käsissään vuosien saatossa tehokkaaksi ja joustavaksi kehitetty energia-alusta, nimittäin kaukolämpöverkosto. Ne mahdollistavat monipuolisesti ja tehokkaasti eri energialähteiden hyödyntämisen ja jakelun. Jos yhteiskunnan lämmitys perustuisi vain kiinteistökohtaisiin, sähkön perustuviin ratkaisuihin, lisäisi se sähkön kulutuspiikkejä etenkin talvipakkasilla. Kaupunkienergiayhtiöiden tekemät investoinnit kaukolämmön tuotantoon ovat myös laskeneet kaukolämmön päästöjä merkittävästi viime vuosina. Keskitetyllä lämmöntuotannolla onkin tärkeä rooli yhtenä vihreän siirtymän mahdollistajana.
Energia-ala itsessään on keskeinen työllistäjä Suomessa, ja myös energiakaupunkien paikallinen työllistävä vaikutus on merkittävä. Yhtiöt työllistävät osaajia sekä suoraan että välillisesti. Energiamurroksen ja eläköitymisten vuoksi alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, ja ala tarjoaa vakaita ja mielenkiintoisia paikkoja erilaisille osaajille.
Moni paikallinen energiayhtiö jakaa hyvää energiaa toiminta-alueellaan sponsorituen muodossa. Tämän tuen avulla mahdollistetaan esimerkiksi nuorten harrastamista ja junioritoimintaa, paikalliskulttuuria ja kaupunkikulttuurin elävöittämistä.
Kaupunkiomisteiset energiayhtiöt eivät siis ole vain energian tuottajia ja jakelijoita, vaan yhteisen hyvinvoinnin rakentajia. Niiden rooli ja merkitys vain korostuu, kun esimerkiksi yhteiskunnan sähköistyminen, vihreä siirtymä ja hajautettu energiantuotanto muokkaavat arkeamme.
Samalla ne pitävät kiinni tärkeästä periaatteesta: energia ei ole ylellisyystuote, vaan perusoikeus – ja siksi sen tuottaminen ja jakaminen kannattaa pitää mahdollisimman lähellä meitä kaikkia.
Riikka Liikanen
Viestintäpäällikkö
Seinäjoen Energia