Kun jätteestä tulee raaka-ainetta – kierrätyksen ja energiahyödyntämisen symbioosi
Suomalaiset energiayhtiöt ovat rakentaneet maailman kärkeä edustavan jätevoimalaverkoston, joka lämmittää kotimme ja pyörittää tehtaita. Mutta entä jos osa siitä jätteestä, joka tänään päätyy polttoon, voisi huomenna elää uutta elämää raaka-aineena? Kierrätys ja energiahyödyntäminen ei tarvitse olla joko–tai-valinta, vaan parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan.
Syklon asiakkuuspäällikkö Laura Kemppainen kertoo, miltä tämä yhteispeli voi käytännössä näyttää.
Kahden järjestelmän symbioosi
Suomessa jo lähes kaikki jäte hyödynnetään jollain tavalla, joko energiana tai materiaalina, ja jätevoimalat ovat tehokkaita: yhdistetyllä sähkön ja kaukolämmön tuotannolla jätevoimalat pääsevät yli 90 prosentin hyötysuhteeseen. Samaan aikaan materiaalikierrätys ei ole edennyt toivotulla tavalla. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuoden 2024 tilaston mukaan noin 48 prosenttia. EU:n vuoden 2025 tavoite on ollut 55 prosenttia, joten Suomi on viimeisimpien tilastojen perusteella edelleen selvästi tavoitteesta jäljessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että merkittävä osa materiaalista, joka voisi kiertää uudelleen raaka-aineena, päätyy edelleen polttoon.
Tässä kohtaa symbioosi astuu kuvaan. Energiahyödyntäminen ja materiaalikierrätys eivät kilpaile samasta jätteestä silloin, kun järjestelmä toimii oikein. Energiahyödyntäminen ottaa vastaan sen, mitä ei voida kierrättää, ja materiaalikierrätys ottaa vastuulleen kaiken sen, mikä voidaan muuttaa uudeksi raaka-aineeksi. Kun kierrätyskapasiteetti kasvaa, jätevoimaloiden polttoaineeksi jää juuri se osuus, jolle energiahyödyntäminen on aidosti paras ratkaisu.
Syklo rakentaa kierrätyksen ja energiahyödyntämisen yhteispeliä
Syklo on aloittanut laajan pilotin yhdessä useiden suomalaisten jätehuoltoyhtiöiden kanssa kovien muovien erilliskeräyksen ja kierrätyksen edistämiseksi. Tavoite on saada Suomen kovat muovit kiertoon sen sijaan, että ne matkaisivat suoraan polttoon. Syklon Oulun lajittelulaitoksella on myös aloitettu kalvomuovien talteenotto. Tarkoituksena on paalata sekalaisesta jätteestä kerätyt kalvomuovit ja hyödyntää ne Syklon muovinkierrätyslaitoksen raaka-aineena. Tämän lisäksi Syklo uudelleen hyödyntää ja hakee parhaat mahdolliset jatkoreitit muun muassa metallille, puulle, kipsille, bitumille, tasolasille ja pahville.
Suuri potentiaali piilee erityisesti kovamuovissa. Suomessa kovamuovit päätyvät nykyisin pääosin energiahyödyntämiseen, ja yli 80 prosenttia muovijätteestä poltetaan jätevoimaloissa. Tällöin materiaali menetetään kierrosta ja se on korvattava uudella neitseellisellä raaka-aineella. Nykytilanne johtuu siitä, että kierrätysinfraa on tähän mennessä ollut liian vähän.
Syklo rakentaakin tällä hetkellä Hyvinkäälle Suomen suurinta muovinkierrätyslaitosta ja siihen liittyvää biokomposiittitehdasta, yhteisinvestoinniltaan noin 70-80 miljoonaa euroa. Vaikutus on mitattava: muovinkierrätyslaitos yksinään lisää Suomen muovinkierrätyskapasiteettia 50 prosentilla ja pienentää Suomen laskennallisia kasvihuonekaasupäästöjä yli 100 000 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Laitoksen koekäytöt ovat alkaneet kesällä 2026. Käyttöönotto tapahtuu syksyllä 2026.
Lopputuotteet, eli Sykloplast-kierrätysmuovigranulaatit myydään suoraan muoviteollisuuden asiakkaille, ja samaa materiaalia voidaan käyttää raaka-aineena myös vierekkäisessä biokomposiittilaitoksessa, jossa Syklocomp-biokomposiittia voidaan käyttää lujitemateriaalina esimerkiksi pakkaus-, elektroniikka- ja kuljetusteollisuudessa korvaamaan perinteisiä lujitteita kuten talkkia tai lasikuitua. Näin Syklo muuttaa jätteen vientikelpoiseksi teolliseksi raaka-aineeksi.
Miksi tämä koskee energia-alaa?
Kaupunkien energiayhtiöt ovat keskeisessä asemassa jätevirtojen ja infran kannalta. Energia-ala on osa kiertotalousjärjestelmää, jonka toista puolta materiaalikierrätys edustaa. Kun materiaalikierrätys kasvaa, jätevoimaloiden polttoaineeksi jäävä jäte on aidosti kierrätyskelvotonta jäännöstä, jolle energiahyödyntäminen on paras ratkaisu. Kaikelle kierrätyskelpoiselle materiaalille haetaan kannattavimmat mahdolliset käsittelyreitit.
Suomessa on myös käyty viime vuosina keskustelua siitä, riittääkö jätevoimaloiden kapasiteetti kaikelle syntyvälle jätteelle – ja toisaalta siitä, että osa laitoksista tuo jätettä myös ulkomailta täyttääkseen kapasiteettinsa. Kun materiaalikierrätys kasvaa, energiayhtiöt voivat tarkastella omaa polttoainepohjaansa uudesta näkökulmasta: mikä osuus jätteestä todella tarvitsee energiahyödyntämistä, ja miten tämä osuus muuttuu tulevina vuosina lainsäädännön ja kierrätysinfran kehittyessä.
Voisiko yhteistyö mennä pidemmälle? Entä jos energiayhtiöt, kierrätystoimijat ja jätehuoltoyhtiöt kehittäisivät jätevirtojen lajittelua ja logistiikkaa yhdessä alusta asti niin, että jokainen tonni ohjautuisi juuri sille reitille, jossa se tuottaa suurimman arvon? Yhteistyö kierrätystoimijoiden kanssa jätevirtojen lajittelussa, logistiikassa ja jopa yhteisissä pilottihankkeissa voisi tuoda molemmille osapuolille selkeyttä: energiayhtiö saa ennakoitavamman polttoainevirran, ja kierrätystoimija pääsee käsiksi arvokkaaseen materiaaliin aiempaa aikaisemmin ketjussa.
Rakennetaanko tätä yhdessä?
Laura Kemppainen
Asiakkuuspäällikkö, Syklo Oy
Oulun Energian kiertotalousliiketoiminnot yhtiöitettiin toukokuussa 2022 uudeksi Syklo-yhtiöksi.