Sandor Luukkanen: Energiamurros nyt ja tulevaisuudessa
Datakeskusten energiankulutus ja energiamurros ovat keskeisiä elementtejä, kun puhumme Suomen tulevaisuuden energiapolitiikasta ja energiainfrastruktuurista. Toisaalta meidän on hyvä tunnistaa myös SMR-teknologian (Small Modular Reactor) tuomat tulevaisuuden mahdollisuudet. Puhtaaseen energiaan siirtymän rooli korostuu entisestään – niin kansainvälisesti kuin Suomessa.
Energiamurroksen mahdollisuuksia
Suomessa puhtaaseen energiaan siirtyminen on merkittävä mahdollisuus taloudelle ja työllisyydelle, mutta siihen liittyy myös monia haasteita. Tekniikan & Taloudenkin julkaisema vihreiden investointien romahdus on herättänyt epävarmuuden siitä, miten Suomi voi pysyä globaalien ilmastotavoitteiden vauhdissa. Esimerkiksi vuoden 2023 aikana uusien vihreiden investointien määrä romahti Suomessa lähes 90 prosenttia. Tämä johtuu osittain hitaasta päätöksenteosta ja pitkään kestävistä lupaprosesseista, jotka jarruttavat kehitystä. Toisaalta sähkö on ennennäkemättömän halpaa (ainakin kesäisin), ja sähkökattiloiden rakentamisbuumi ja käyttöönotto lämpöenergian tuotantoon ovat vallanneet Suomen viimeistään tänä vuonna.
Vihreitä investointeja (investointipäätös tai käynnissä) on ilmoitettu vuosina 2022–2024 Suomessa 12–26 miljardin arvosta, mutta tulevina vuosina investointien hidastuminen hankaloittaa merkittävästi kasvunäkymiä. Tämä näkyy erityisesti teollisuuden jättihankkeiden puutteena Suomessa. Tämä osaltaan pitänee sähkönhinnan nousun käsijarrua päällä lähivuosina.
Kuva 1. Investointipäätöksen saaneet vihreät investoinnit 2024–2029. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto
Samaan aikaan uusiutuvan energian investoinnit, kuten tuulivoiman ja energian varastoinnin lisääntyminen, ovat keskeisessä roolissa energiamurroksessamme. Tekniikan & Talouden sekä Elinkeinoelämän keskusliiton arvioiden mukaan tuulivoimakapasiteetti tulee kattamaan yhä suuremman osan sähköntuotannosta Suomessa, ja investoinnit vihreään energiaan voisivat saavuttaa jopa 100 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Kuva 2. Suunnitteilla olevat vihreät investoinnit 2024–2035. Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto
Tämä voisi tuoda noin viiden prosentin kasvun Suomen bruttokansantuotteeseen sekä luoda yli 80 000 uutta työpaikkaa. Hieno näkymä näin paperille kirjoitettuna, mutta näkymän uskottavuus nähtäneen muutaman vuoden sisällä.
Datakeskukset keskeisessä roolissa
Mikä sitten voi sähköä kuluttaa, jos vety- ja muut raskaan teollisuudentehtaat eivät syystä tai toisesta tulisikaan isoon rooliin sähkönkulutuksessa? Datakeskusten energiankulutus on jo nyt merkittävä tekijä maailmanlaajuisesti. Niiden energiankulutus on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina, ja ennusteiden mukaan tämä kasvu vain kiihtyy tulevina vuosina. Vuonna 2022 datakeskukset, yhdessä tekoälyteknologioiden ja kryptovaluutan louhinnan kanssa, kuluttivat noin 460 terawattituntia (TWh) sähköä, mikä vastasi lähes kahta prosenttia globaalista sähkönkulutuksesta. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ennustaa, että datakeskusten energiankulutus voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2026 mennessä ja ylittää 1 000 TWh. Tämä määrä vastaa Japanin vuosittaista sähköntuotantoa.
Datakeskusten sähkönkulutuksen kasvua ajaa erityisesti muun muassa tekoälyn, pilviteknologian ja kryptovaluuttojen kasvava käyttö. Datakeskusten kasvava sähkönkulutus on nostanut esiin myös huolen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista ja tarpeen parantaa energiatehokkuutta. IEA:n mukaan uusiutuvan energian tuotanto globaalisti kasvaa nopeasti, ja vuoteen 2025 mennessä uusiutuvien energianlähteiden odotetaan ylittävän hiilivoiman suurimpana sähköntuotantomuotona. Tämä on välttämätöntä, jotta energiaintensiivisten sektoreiden, kuten datakeskusten, kasvava sähkönkulutus voidaan täyttää ympäristöä vähemmän kuormittavilla ratkaisuilla. Toki ydinvoimakin on yksi ratkaisu saada puhdasta ja tasaista sähköä, mutta hankkeet ovat pitkäkestoisia toteuttaa.
Suomessa siirtymä uusiutuviin energianlähteisiin on jo arkea ja nyt pohditaan, minne ylijäämäsähköä kuluttaisimme. Tuulivoima on ollut Suomessa voittaja uusiutuvien energiantuotantomuotojen investoinneissa, mutta investoinnit aurinkovoimaankin ovat nousseet. Kun katsomme tulevaisuuden tuulivoimainvestointeja, on niitäkin iso määrä suunnitteilla: 59 miljardia euroa vuosille 2024–2035. Suomalainen energiainfra kiinnostaa datanpyörittäjää, mutta miksi sen pitäisi kiinnostaa energiayhtiötä tai jo kulunutta yhdyssanaa, energiamurrosta?
Lämmöntalteenotto
Suomi on houkuttanut globaaleja datakeskustoimijoita. Suomi on edelläkävijä datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisessä, joista esimerkkeinä ovat Helsingin ja Espoon seuduille tehtävät datakeskusinvestoinnit. Myös muualla Suomessa on alkanut tapahtua, ja datakeskusinvestointien suunta näyttääkin olevan ylöspäin.
Datakeskusten etuna on, että ne voivat integroitua osaksi kaupunkien energiaratkaisuja ison jäähdytysenergiatarpeensa kautta. Näin puhtaalle sähkölle tulisi käyttöä ja datakeskuksessa jäähdytyksessä syntyvä 30–40 asteinen vesi voidaan nostaa korkealla COP:lla (tuotettu lämpöteho/kulutettu sähköteho) kaukolämpöverkkoon. Konsepti on osittain analoginen vetytehtaiden kanssa. Tämä on erityisen merkittävää Suomen kaltaisessa maassa, jossa lämmitysenergian tarve on suuri. Asiaa helpottaa, jos kaukolämpöverkon lämpötiloja voidaan laskea.
Tulevaisuus
Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreän siirtymän tuomia investointimahdollisuuksia, kunhan saamme tarvittavat investoinnit liikkeelle. Tähän tarvitaan tietysti investointeja palveleva kaupallinen maaperä. Nämä investoinnit niin vetyteollisuuteen kuin datakeskuksiin muuttavat realisoituessaan vääjäämättä myös lämmöntuottajan kenttää uuden primäärienergian, sähkön, siivittämänä.
Datakeskusten merkittävä energiankulutus voi toimia katalysaattorina vihreälle siirtymälle, kunhan hukkalämmön hyödyntäminen ja uusiutuvan energian ratkaisut saadaan integroituja osaksi lämmöntuotannon kokonaisuutta kannattavasti. Toisaalta uudet avaukset alalla, kuten pienet ydinvoimalaitokset, voivat yllättää. Tämä jää meidän jokaisen pohdittavaksi ja työpöydille työstettäväksi.
Teksti:
Sandor Luukkanen
Tuotantojohtaja
Lahti Energia Oy
Lähteet:
Jackson, Amber, AI Boom Will Cause Data Centre Electricity Demand to Double, Data Center Magazine 1/2024
Karabus, Jude, Europe wants more cities to use datacenter waste heating. How’s that going? The Register 4/2024
Masanet, Eric et al., Recalibrating global data center energy-use estimates, Science.org 2/2020
Peljo, Janne, ”Vihreä siirtymä avaa tuhansien miljardien investointikysynnän suomalaisille yrityksille”, EK 5/2022
Pietarila, Päivikki, Täydellinen romahdus Suomessa: Vihreät investoinnit sakkasivat liki 90 %, kun Suomeen ei enää tule jättihankkeita, ei sitten millään, Tekniikka ja Talous 8/2024
Suomen vihreät investoinnit, EK 2024
Vihreä siirtymä on Suomelle jopa sadan miljardin euron vientimahdollisuus, CLC 2/2023
