Suomalaiset päättäjät: Vakaa energiajärjestelmä edellyttää kaukolämpöä
Energiakaupungit ry:n ja Suomen Bioenergia ry:n teettämästä päättäjäkyselystä ilmenee, että kaukolämpö nähdään tärkeänä energiajärjestelmän vakauttajana. Suomen sähköjärjestelmän tasapaino on kiristynyt merkittävästi viime vuosina, kun verkkoon on liitetty lisää joustamatonta sähkönkulutusta, kuten datakeskuksia ja kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja. Samalla on poistettu suuri määrä kivihiileen perustuvaa fossiilista säätövoimakapasiteettia.
Kahdeksan kymmenestä vastaajasta arvioi, ettei sähköntuotanto riittäisi pitkien pakkasjaksojen aikana ilman bioenergiaa. Lisäksi selvityksen mukaan jopa 88 prosenttia vastaajista katsoo, että kaukolämpö vakauttaa Suomen energiajärjestelmää. Suurin bioenergian säätövoimapotentiaali on kaukolämpöverkkojen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Näiden laitoksien kannattavuus on kuitenkin ollut jo pitkään heikko. Yksittäiset kulutushuiput eivät riitä kattamaan edes uusiutuviin energialähteisiin perustuvien laitosten vuotuisia ylläpito- ja polttoainekustannuksia.
”Jos tuotannosta katoaa jousto samalla, kun isot sähkön käyttäjät minimoivat kulutusjouston tarpeensa kiinnittämällä ostamansa sähkön hinnan, yhtälö ei voi toimia”, sanoo Energiakaupungit ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Laitinen.
“Päättäjät näyttävät ymmärtävän hyvin tarpeen joustavalle sähköntuotannolle. Mutta onko tarpeeksi tietoisuutta siitä, että joustavaa ja täysin uusiutuvaa tuotantokapasiteettia on poistumassa seuraavien viiden vuoden aikana niin paljon, että Suomi on ajautumassa jokatalviseen sähköpulan uhkaan? Viime talven pakkasia vastaavista lukemista ei välttämättä silloin selvitä vain korkeita hintoja maksamalla.”
Tampereen Energian toimitusjohtajana toimiva Laitinen valittiin 20.5. jatkokaudelle Energiakaupunkien puheenjohtajana yhdistyksen kevätkokouksessa Kuopiossa. Toimitusjohtajakautensa aikana Laitinen on nähnyt suomalaisen kaukolämmön ja sähkön tuotannon nopean puhdistumisen.
“Investoinnit puhtaaseen tuotantoon ovat nostaneet kustannuksia ja vaikuttaneet hintoihin. Mutta kun katsomme fossiilisen energian hintaa tänä päivänä ja muun Euroopan kipuilua geopoliittisten kriisien aiheuttamien shokkien kanssa, voimme mielestäni pitää tehtyjä valintoja onnistuneina ja vastuullisina myös kuluttajahintojen kehityksen kannalta”, Laitinen arvioi.
“Isompi riski hinnoille olisi bioenergialle määrättävä vero. Lämmöntuotannossa puuta tarvitaan pakkasjaksojen hoitamiseen näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan. Vero tulisi läpi kaukolämmön asiakashintoihin, mikä heikentäisi kaukolämmön kilpailukykyä suhteessa sähkölämmitykseen ja lisäisi välillisesti sähkön huippukysyntää.”
Laitinen korostaa kaukolämmön ja bioenergian merkitystä päättäjienkin nostamien asioiden kannalta: Suomen energiapolitiikassa keskeistä on huoltovarmuus, poikkeustilanteiden sietokyky ja järjestelmän kyky vastata kylmimpiin pakkasjaksoihin, jolloin lämpöä ja sähköä tarvitaan eniten.
Selvityksen toteutti Aula Research määrällisenä kyselytutkimuksena, johon vastasi 437 henkilöä aikavälillä 20.3- 16.4.2026. Kyselyn kohderyhmänä olivat laajasti Suomen poliittiset vaikuttajat sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Kysely lähetettiin kaikille kolmenkymmenen suurimman kunnan valtuutetuille, muiden kuntien osalta hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajille.
Lisätiedot:
Jussi Laitinen
Puheenjohtaja, Energiakaupungit ry
jussi.laitinen@tampereenenergia.fi