Vain kaukolämpö mahdollistaa energian laajamittaisen kierrättämisen
Maapallollamme on rajalliset resurssit, jotka pitäisi saada riittämään kauas tulevaisuuteen. Samat periaatteet koskevat niin materiaaleja kuin energiaakin – vähemmästä pitäisi saada aikaan enemmän. Suomessa kaukolämpö on jo oikealla polulla, mutta tekemistä riittää.
Menneinä vuosikymmeninä kaukolämmön tuotanto nojasi fossiilisiin polttoaineisiin. Eli näitä rajallisia resursseja kaivettiin maan alta, rahdattiin toiselle puolelle maailmaa ja sitten poltettiin päästäen ilmakehään hiilidioksidia, jota ei sen luonnolliseen kiertoon kuulunut. Ei kovin resurssiviisasta.
Onneksi fossiilisista polttoaineista on luovuttu vauhdilla ja kaukolämmön päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat laskeneet 65% vuoteen 2010 verrattuna. Päästöistä onkin puhuttu paljon mutta harva ymmärtää, kuinka suuri muutos tällä energiatuotannon alueella on tapahtumassa resurssien tehokkaassa ja järkevässä käytössä. Viime vuonna hukkalämpöjen ja uusiutuvien energiamuotojen osuus oli jo yli 70%.
Energian laajamittainen kierrättäminen on mahdollista vain keskitetyissä kaukolämpöjärjestelmissä. Tästä tärkeästä ominaisuudesta kannattaa yhteiskunnan pitää kiinni.
Ajallinen kierrättäminen
Energiasiirtymä olisi paljon helpompi, jos meillä olisi hyviä tapoja varastoida suuressa mittakaavassa uusiutuvaa energiaa. Eli ottaa talteen energiaa silloin kun sitä on tarjolla paljon ja käyttää varastosta silloin kun sitä on niukasti. Kaukolämpöjärjestelmä tarjoaa energian varastointiin mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Esimerkkejä suurista lämpövarastohankkeista on ainakin meillä Vantaalla, Hyvinkäällä ja Oulussa. Periaatteena on, että kesällä varastoidaan lämpöä, jota sitten talven pakkasilla käytetään – eli kierrätetään ajallisesti. Moni ei tule ajatelleeksi, että vesi joka kaukolämpöverkossa kiertää, toimii myös itse eräänlaisena energiavarastona.
Hukkaan mennyt energia hyötykäyttöön
Kaukolämpöjärjestelmä kykenee ottamaan sisään lämpöä lukemattomista erilaisista lämmön lähteistä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaupan ja teollisuuden toiminnassa syntyvä hukkalämpö. Siis lämpö, joka menisi ilman kaukolämpöverkkoa hukkaan. Hyvin resurssiviisasta on myös jätteen tehokas lämpökäsittely eli jätteenpoltto: pääsemme ensinnäkin kierrätyskelvottomasta jätteestä eroon ja tulemme samalla tuottaneeksi sähköä ja lämpöä hyvin korkealla hyötysuhteella. Tässä pohjoismaat ovat maailman kärkeä.
Ylimääräinen sähkö lämmöksi
Suomessa on viime vuosina otettu valtava harppaus tuulivoiman tuotantokapasiteetissa. Tämä on aiheuttanut sen, että sähkön hinta korreloi entistä enemmän kelien ja varsinkin tuulisuuden kanssa. Välillä nähdään kovaakin heiluntaa. Yksi tasapainottava elementti on kaukolämpöjärjestelmien sähkökattilat, joiden kyljessä on hyvin usein myös kaukolämpöakku eli kuumavesivarasto. Viime vuonna sähkökattiloilla tuotettiin jo 1540 GWh tuntia kaukolämpöä – eli noin 4% kaikesta kaukolämmöstä.
Sähkökattilaa kannattaa ajaa silloin kun sähkön hinta on matalalla tai jopa negatiivinen ja tallentaa tätä tuotettua lämpöä lämpöakkuun. Näin saadaan kierrätettyä ”ylimääräistä” tuulivoimaa lämmöksi sellaisiin hetkiin, kun ei tuule.
Juha Luomala
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Vantaan Energia
