Energiakaupungit: Lausunto valtioneuvoston asetuksesta kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:n muuttamisesta
Energiakaupungit ry kiittää mahdollisuudesta lausua Valtioneuvoston asetukseksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:n muuttamisesta. Valtioneuvoston asetusluonnos vastaa moniin Energiakaupunkien aiemmin esittämiin huoliin nuorten kasvatusmetsien hoitotöitä ja ensiharvennusrästejä koskien. Erityisen tervetullutta annetussa asetusluonnoksessa on se, että tukikelpoisen nuoren metsän hoitokohteen poistumarajat on palautettu vuoden 2015 ehtojen mukaiseksi. Tämä toimenpide lisää tukikelpoisten kohteiden määrää ja sillä on todennäköinen positiivinen vaikutus energiapuun markkinatarjontaan.
Energiakaupunkien näkökulmasta asetusluonnoksen keskeinen valuvika koskee pienpuun korjuuseen liittyvän tuen maksamista hehtaariperusteisesti, jonka seurauksena tukimalli ei edistä pieniläpimittaista energiapuuta sisältävien kohteiden korjuun kannattavuutta riittävästi. Toinen asetusluonnoksen haaste on esitetty tukitaso, joka ei huomioi riittävästi vuoden 2015 jälkeen tapahtunutta kustannustason muutosta.
Keskeistä on kuitenkin saattaa esitetyt muutokset voimaan mahdollisimman nopeasti, jotta sen edistämät tavoitteet täyttyvät tehokkaasti.
PERUSTELUT
Kahteen osaan jakautuva Kemera-tuki sisältää nuoren metsän hoidon tuen ja pienpuun korjuutuen, joilla on eri tavoitteet. Hehtaariperusteinen tuki nuoren metsän hoitotyössä on perusteltu, koska puuston harvennuksella edistetään metsän kasvukuntoon saattamista, eikä tuen ehtona ole puun korjuu hyötykäyttöön. Energiakaupunkien näkemyksen mukaan pienpuun korjuussa hehtaarikohtainen tuki ei kuitenkaan toimi, koska hehtaarilta korjattava puumäärä vaihtelee paljon eri kohteiden välillä.
Esitetyn korotuksen jälkeen pienpuun korjuun tuen määrä esimerkiksi tukiehtojen pohjoissuomalaisella minimikohteella lasketaan seuraavasti: 220 € hehtaarilta / 25 m3 = 8,8 € kuutiometriä kohden. Mikäli kohteelta korjattava puumäärä on suurempi, korjattua puukuutiometriä kohti laskettuna tuen osuus laskee.
Yleisesti tukiehtojen poistumien alarajalla olevat kohteet ovat puustoltaan hieman järeämpiä, koska puusto on harvempaa. Näin ollen hakkuista kertyy suhteellisesti enemmän kuitupuuta kuin energiapuuta, jonka seurauksena taloudellisinta on korjata talteen vain minimikertymän verran kuitupuuta ja sivuuttaa energiapuu kokonaan. Tämä voi johtaa pyrkimykseen optimoida tuen määrä korjattua kuitupuukuutiometriä kohden ennakkoraivaamalla energiapuu maahan ja jättää se siten kokonaan korjaamatta.
Venäläisen tuontihakkeen ja turpeen korvaaminen edellyttää energiapuun korjuun maksimaalista hyödyntämistä, mitä esitetyt tukiehdot eivät yllä kuvatussa skenaariossa mahdollista. Muuttamalla pienpuun korjuun tukiosuuden perusteeksi korjattu puukuutiometri, tukiluonnoksen valuvika poistuu. Tukemalla kaikkia hyötykäyttöön korjattuja puukuutioita 8,8 € tukiosuudella puukuutiota kohden, varmistetaan Kemera-tukikelpoisen kohteen maksimaalinen hyödyntäminen kuitupuun ja energiapuu hyötykäytön osalta.
Mikäli tuen muutos kuutioperusteiseksi ei tässä vaiheessa ole mahdollista, Energiakaupungit haluavat myös nostaa esille, että asetusluonnoksessa tuen suuruuteen on esitetty 20 euron tasokorotusta vuoden 2015 tukitasoon verrattuna, mikä vastaa noin 4,6 % korotusta. Samaan aikaan vuosien 2015-4/2022 välillä puunkorjuuseen liittyvät kustannukset ovat nousseet 17,5 %. Luonnoksen perusteluissa on korostettu tukiehtojen palauttamista vuoden 2015 tasolle, mutta Energiakaupunkien laskelmien mukaan se vaatisi 20 euron korotuksen sijaan kustannusmuutokset huomioivan 75 euron korotuksen, joka tulisi kohdistaa pienpuun korjuun tukiosaan.
Lisätietoja:
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
+358 41 432 6510
aku.aarva@energiakaupungit.fi
