Energiakaupungit: Komission radikaalit sähkömarkkinaehdotukset eivät osu kohteeseen
Euroopan komissio esitteli 14.9.2022 nipun toimia sähkömarkkinoiden rauhoittamiseksi. Komission esitysten taustalla on sinänsä hyvä pyrkimys rauhoittaa markkinoita ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa tulevalla vaikealla lämmityskaudella.
Euroopan komission sähkömarkkinaväliintuloa edistetään unionissa perussopimuksen hätäartikla 122:een vedoten. Komission esitysten läpimeno vaatii neuvostossa hätäartiklan nojalla yksimielisyyden sijasta kahden kolmasosan tuen ja on toteutuessaan sellaisenaan
jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä.
Komission esittämillä keinoilla on tarkoitus kerätä EU:n laajuisesti energia-alalta jopa 140 miljardia euroa. Keräyksestä vastaavat jäsenmaat itse ja tulot ovat komission mukaan tarkoitus kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien ja yhtiöiden tukemiseen.
Energiakaupungit kannattaa sähkömarkkinoiden rauhoittamiseen tähtäävien toimien koordinointia EU-tasolla, mutta pitää komission esittämiä keinoja osin väärinä ja heikosti kohdistettuina.
Kulutuksen vähentäminen ja kysyntäjousto oikeita askeleita EU-tasolla
Energiakaupungit katsoo, että akuuttiin kriisiin voidaan vastata tehokkaasti kulutusta vähentämällä ja luomalla edellytykset kysyntäjoustolle. Energiakaupungit ja sen jäsenyhtiöt ovat jo sitoutuneet kansalliseen Astetta alemmas -kampanjaan ja tukevat komission esittämää 5 prosentin vähennystä sähkönkulutukseen huipputuntien aikana ja 10 prosentin kokonaiskysynnän vähennystä 31.3.2023 mennessä.
Energiakaupungit kannattaa myös komission esitystä jättää tavoitteisiin pääsy jäsenmaiden ratkaistavaksi. Esimerkiksi ruotsalainen Energiforsk arvioi aiemmin tällä viikolla, että EU:n kymmenen prosentin kokonaiskysynnän vähentäminen voisi leikata sähkön hintaa eteläisessä Ruotsissa jopa puoleen nykytasosta. Tutkimuslaitoksen mukaan kulutuskysynnän lasku vähentäisi sähkön hintaa paljon nopeammin ja dramaattisemmin kuin tuotannon kasvattaminen tällä hetkellä käytöstä poissa olevilla fossiilista polttoaineitta hyödyntävien laitosten kautta.
Energiakaupungit on valmis yhteistyössä päättäjien kanssa kartoittamaan parhaita keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi.
Kaasun hinta ongelman ytimessä, ratkaisut haetaan silti muualta
Energiakaupungit katsoo, että komission esityksen suurin puute on kyvyttömyys reagoida sähkömarkkinoihin toimilla, jotka alentavat kaasun hintaa EU-alueella. Osa EU-maista vastustaa kaasun hintakattoa eikä keinoja eriyttää Venäjän energiasodan takia huippuhinnoissa kulkevaa kaasun hintaa markkinoista näytä toistaiseksi löytyneen.
Tästä huolimatta Energiakaupungit pitää kaasun hinnan kuriin laittamista tehokkaana keinona puuttua suoraan sähkön hintaan ilman, että sähkömarkkinoiden toimintaa sotketaan erilaisilla ja epäselvillä leikkurimalleilla. Energiakaupungit pitää tärkeänä, että kaasun hinnan aiheuttamaa häiriötä markkinoilla pyritään tasoittamaan kohdistamalla toimet suoraan kaasun hintaan kiertoteiden sijasta.
Tilapäinen tuottokatto sähköntuottajille ja muut veroluonteiset ratkaisut ampuvat itseään jalkaan
Energiakaupungit suhtautuu kielteisesti tilapäiseen 180 € / MWh tulojen ylärajaan ei-fossiilisille eli nk. inframarginaalisille sähköntuottajille. Tuottokatto olisi voimassa 1.12.2022-31.3.2023. Esitys ei tähtää sähkön hinnan laskuun vaan varojen keräämiseen jäsenvaltioille edelleen jaettaviksi asiakkaiden hyväksi. Kyse on siis todellisuudessa veroluonteisesta esityksestä, joka on vain nimetty eri tavalla.
Yhtiöiden suojaukset rajoittavat nk. ansaitsemattomia voittoja ja ovat jo alentaneet kuluttajahintoja
Suomessa suojaukset vähentävät tuottokaton kautta kerättävien varojen määrää. Arviolta 60-80 prosenttia Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden tuotannosta on suojattu tulevalle lämmityskaudelle, mistä vain hyvin pieni osa on suojattu yli 180 euroa ylittävään hintaan. Suuri osa Energiakaupunkien jäsenyhtiöistä on suojannut merkittävän osan sähköntuotantoa jopa vuosiksi eteenpäin ja suojaukset on tehty nykyistä merkittävästi matalammalla hintatasolla.
Energiakaupungit edellyttää, että toteutuessaan tuottokatto huomioi suojaukset eikä niistä aiheudu sähkön tuottajille ylimääräisiä kuluja tilanteissa, joissa vuorokausikohtainen suojattu keskihinta on alle 180 € / MWh. Energiakaupungit pitää myös tärkeänä, ettei tuottokattoa kohdisteta takautuvasti ennen voimaantuloa tehtyihin johdannaiskauppoihin.
On huomioitava, että sähkön vähittäismyyjät ovat hyötyneet suojauksista ja niiden avulla on mahdollistettu halvat kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset kuluttajien kanssa, joiden osuus kaikista sopimuksista on merkittävä.
Tuottokattoesityksen laskenta- ja soveltamisperiaatteet täydellisen epäselvät
Tuottokattoesitys kohdistuu nimenomaan tuottajien tuottoihin. Nykymuodossaan se ei rajoita muiden markkinatoimijoiden tuottoja eikä huomioi esimerkiksi mankala-yhtiöitä. Energiakaupungit katsoo, että toteutuessaan tuottokattoesityksen laskentaperiaatteet on
laadittava läpinäkyvästi ja kohdistuttava vain todellisiin nk. ylituottoihin. Laskentaperiaatteissa tulisi huomioida, jos yhtiöt ovat päättäneet jakaa tuotoista syntyvää hyvää suoraan loppuasiakkaille olemassa olevien myyntisopimuksien kautta. Lisäksi tulee huomioida, että sekä avoin tuulivoima että CHP-tuotanto toimivat suojana myyntiportfolion asiakashinnalle osalle yhtiöistä. Tällöin yhtiöt saattavat käyttää tuotannon tuloja kompensoimaan myynnin tappioita eli jakavat avoimesta tuotannosta syntyvää hyvää asiakkaille.
On myös syytä huomioida, että suuri osa suomalaisista energiayhtiöistä ja erityisesti kaupunkienergiayhtiöistä on jo julkisessa, kunnallisessa, omistuksessa. Tällöin syntyvät voitot palautuvat takaisin omistajille eli kuntalaisille. Komission esittämä tuottokatto olisi siten käytännössä tulonsiirtoa kunnilta valtiolle. Energiayhtiöiden omistuspohja Suomessa on omiaan vähentämään tarvetta erilaisille hätäratkaisuille.
Esityksen toteuttamiseksi tarvittaisiin täysin uudenlaiset raportointijärjestelmät, joissa jokainen tuottaja kertoo, millä hinnalla ja kenelle se on eri tuotantoresursseistaan sähkönsä myynyt. Tällainen järjestelmä ja menettely edellyttäisivät uutta lainsäädäntöä ja uusia viranomaistoimintoja.
Yhteenveto
Yllä esitetyt näkökulmat huomioiden komission esittämät veroluonteiset ratkaisut, kuten inframarginaalisten sähköntuottajien tuottojen yläraja (180 € / MWh) ja solidaarisuusmaksu fossiilialan ylimääräisistä voitoista, ovat haitallisia energia-alan investointikyvylle. Lisäksi Energiakaupungit epäilee ratkaisujen toteuttamiskelpoisuutta, aikataulua ja vaikutusta sähkön hintaan.
Paras tapa reagoida akuuttiin kriisiin on kulutuksen vähentäminen ja kysyntäjouston luominen, joiden kautta sähköä riittää paremmin ja sen hinta laskee. Paras ja pysyvä keino päästä kriisistä yli on lisätä tuotantokapasiteettia nimenomaan uusituvan ja puhtaan energian osalta. Siksi on kriittisen tärkeää, että kaupunkienergiayhtiöiden investointikykyä ei vaaranneta epävarmana aikana erilaisilla naamioiduilla toimenpiteillä, jotka
pohjimmiltaan ovat kuitenkin uusia veromuotoja.
Komission esitykset iskevät myös Energiakaupunkien jäsenyhtiöihin, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja edistäneet yhteisesti sovitun strategian mukaisesti vihreää siirtymää ja energiasiirtymää.
Suomen ja suomalaisten kaupunkien sekä vientiteollisuuden elinvoiman ja kasvun näkökulmasta kaupunkienergiayhtiöt ovat avainasemassa. Siksi Energiakaupungit pitävät tärkeänä, ettei niitä rankaista Venäjän sodan seurauksena vaan mahdolliset ennakoimattomat
voitot voidaan käyttää muun muassa vihreän siirtymän ja uusiutuvan energiantuotannon investointien toteuttamiseen.
Keskeisen tärkeää on kuitenkin varmistaa, että toteutuessaan tällaiset veroluonteiset ratkaisut jäävät väliaikaisiksi ja lyhytaikaisiksi eli koskettavat esimerkiksi vain korkeintaan 2–3 talvikuukautta tulevalla lämmityskaudella.
Lausunnolla oleva lainsäädäntö on tilapäinen, pääosin tulevaan talveen rajoittuva. Ongelman juurisyy ei kuitenkaan poistu nopeasti ja on tärkeää tehdä toimia, joilla voidaan varmistaa myös seuraavien talvikausien sähkön tuotanto. Paikallisten polttoaineet, erityisesti puuenergian
saatavuus, on avainasemassa talvikausien 2023-2024-2025 sähkön ja lämmön tuotannossa. Energiakaupungit vaativat toimia, joilla voidaan varmistaa polttoaineen saatavuus sähkön ja lämmön yhteistuotantoon myös tulevien talvien aikana.
Lisätietoja:
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
+358 41 432 6510
aku.aarva@energiakaupungit.fi
