Aku Aarva: Hajatelmia komission sähkömarkkiesityksestä
Vuosituhannen vaihteessa Suomi haki aktiivisesti paikkaansa EU:n kaikissa ytimissä ja toi omia aloitteitaan (mm. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka) EU-pöytiin. Rakensimme innolla yhteisiä eurooppalaisia markkinoita, poistimme liikkuvuuden rajoitteita ja haimme hyötyä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Viimeisen noin viidentoista vuoden aikana Suomi on passivoitunut ja kyynistynyt suhtautumisessaan Euroopan unioniin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy paitsi aloitekyvyn puutteena myös reaktiivisena vaikuttamisena niihin kysymyksiin, jotka ovat ihmisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn kannalta Suomelle keskeisiä. Olemme lipuneet pois kaikista ytimistä samalla, kun ensimmäinen aktiivisten suomalaisten EU-virkahenkilöiden sukupolvi on hiljalleen eläköitynyt eikä tilalle ole löytynyt samassa määrin uusia tekijöitä. Edes lähestyvissä eduskuntavaaleissa kriittisen tärkeät EU-asiat eivät juuri ole nousseet keskusteluun saati vaalikoneiden kysymyspatteristojen joukkoon.
Unionista tulee kuitenkin Suomen kannalta kriittisen tärkeitä avauksia kuin liukuhihnalta. Yksi viimeisimmistä on komission esitys sähkömarkkinoiden kehittämiseksi, jonka kanssa on syytä olla tarkkana.
Euroopan komission esitys sähkömarkkinoiden kehittämiseksi on syntynyt reaktiona energiakriisiin. Onneksi pahin paniikki näyttää komissiossa laantuneen eikä esitys jämähtänyt tasolle ”jotain tarttis tehdä” vaan kykenee tarkastelemaan markkinoita strategisemmin. Esitetyistä uudistuksista voi tarkalla harkinnalla ja vaikuttavuusanalyysien kautta saada vihreää energiasiirtymää kiihdyttäviä ja niin kuluttajien kuin energia-alan kannalta hyödyllisiä lopputulemia irti.
Uudistusten tarkoitus on kehittää useita EU-säädöksiä, erityisesti sähköasetusta, sähködirektiiviä ja REMIT-asetusta. Sillä kannustetaan ei-fossiilista sähköntuotantoa koskevien pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen ja pyritään antamaan maakaasulle vaihtoehtoja lisäämällä puhtaita joustavia ratkaisuja (kysyntäjousto, varastointi). Tavoitteet ovat kannatettavia ja komission esityksen parhaita puolia ovatkin nimenomaan pitkien hankintasopimusten edistäminen ja erilaiset kannustimet investointien vauhdittamiseen sekä pyrkimys luoda hintavakautta ja kilpailukykyä EU-alueella.
Komissio toteaa itsekin, että EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton kolminkertaistumista vuosikymmenen loppuun mennessä. Käynnissä onkin ennennäkemätön investointibuumi uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan. Tämä Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden kannalta välttämätön vihreä energiasiirtymä olisi pahimmillaan voinut tyrehtyä, jos kansalliset tai EU:n laajuiset reaktiot energiakriisiin olisivat johtaneet hätiköityihin päätöksiin muuttaa energiamarkkinoiden toimintaperusteita. Tästä on saatu jo valitettavaa esimakua Suomessa, jossa hallituksen windfall-vero ruoskii energia-alaa huomattavasti kovemmalla kädellä kuin naapurimaassa Ruotsissa ja asettaa siten Suomen markkina-alueen epäedulliseen asemaan uusista investoinneista kilpailtaessa. Olisikin hyvä, että komission esityksessä luovuttaisiin lopullisesti ajatuksesta verottaa tai rajoittaa niin kutsuttuja ylisuuria tuottoja, joiden laskenta perustuisi poliittiseen mutuun ja paineeseen – ei markkinoiden toimintalogiikkaan.
Ongelmallista on myös se, että bioenergia on kategorisesti suljettu julkisen hintatuki-instrumentin ulkopuolelle – myös nykyisten laitosten kunnostuksissa. Tämä on Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden näkökulmasta kummallinen ajatus, sillä bioenergialla on Suomen kaupunkien lämmityksen kannalta kriittinen rooli vielä vuosikymmenten ajan. Mitä puhtaammaksi bioenergiaa käyttävät nykyiset ja tulevat laitokset saadaan sen parempi. Asian nosti hyvin esille Bioenergia ry.
Mielestäni on selvää, että akuutit kriisitoimet, joita kuluneen lämmityskauden aikana on riittänyt kansallisesti ja EU-tasolla, on erotettava pitkän aikavälin toimista. Markkinamallin kehittäminen tähtää vakaan ja tarkoituksenmukaisesti toimivan eurooppalaisen energiajärjestelmän ja -markkinan sekä niiden tarvitsemien investointien mahdollistamiseen. Toimivat markkinat edistävät vihreää energiasiirtymää ja ilmastotavoitteiden saavuttamista paremmin kuin mikromanagerointi ja ylisääntely.
Tämä olisi syytä pitää mielessä, kun komission esitys siirtyy parlamentin ja aikanaan neuvoston käsittelyyn. Suomalaisten päättäjien on syytä kaivautua poteroistaan ja tarkasteltava suhtautumistaan Euroopan unioniin myös tämän esityksen valossa. Mikäli Suomi epäonnistuu komission esitykseen vaikuttamisessa seuraavien kierrosten aikana, voi seurauksena olla eurooppalaisten energiamarkkinoiden siiloutuminen ja surkastuminen sekä pohjoismaisten energiamarkkinoiden toimintakyvyn lasku. Suomella ei ole varaa ajautua tilanteeseen, jossa suuret jäsenmaat – Saksa etunenässä – tukevat omia energiasektoreitaan massiivisilla valtiontuilla ja siten heikentävät Suomen ja muiden pohjoisten jäsenmaiden kilpailukykyä energiasiirtymän investoinneista kisatessa.
Markkinat ovat tuoneet suomalaisille vuosien ajan vakaata ja halpaa energiaa eikä ole mitään syytä sille, etteikö tästä kriisistä päästäisi yli ja kohti paremmin toimivia markkinoita. Ellemme sitten itse sääntele markkinoita hengiltä tai oman passiivisuutemme kautta anna markkinoiden ajautua väärille urille.
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
