Energiakaupungit ry:n lausunto: Kuuleminen vahvistuspäätösluonnoksesta sähkön jakeluverkkotoimintojen valvontamenetelmiksi valvontajaksoilla 2024–2027 ja 2028–2031
Energiakaupungit kiittää mahdollisuudesta lausua ja tulla kuulluksi Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksesta sähkön jakeluverkkotoimintojen valvontamenetelmiksi. Energiakaupunkien lausunto ei sisällä salassa pidettävää tietoa.
Yleiset huomiot: Energiasiirtymä ja kaupunkien sähköistyminen uhkaa pysähtyä
Energiakaupungit ilmaisee pettymyksensä Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esittämiin äärimmäisiin muutoksiin, jotka vievät realisoituessaan pohjan kaupunkiverkkoyhtiöiden vuosikymmenien aikana tekemältä kaupunkien sähköistymistä ja energiasiirtymää tukevalta työltä.
Esitettyjen muutosten realisoituminen uhkaa perustavanlaatuisella tavalla kaupunkiverkkoyhtiöiden kykyä harjoittaa liiketoimintaa ja kantaa sitä yhteiskunnallista vastuuta, jonka niiden harteille asettaa lainsäädäntö, omistajapohja ja velvollisuudet asiakkaita kohtaan. Kaupunkiverkkoyhtiöillä on kriittinen rooli kaupunkien elinvoiman, kasvun ja sähköistymisen mahdollistamisessa sekä energiasiirtymän edistämisessä. Tarvittavat investoinnit uhkaavat pysähtyä Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esitettyjen ratkaisujen seurauksena kuin seinään ja alan epävarmuus lisääntyy merkittävällä tavalla.
Tiivistetysti Energiakaupungit toteaa, että Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esittelemä valvontamalli uhkaa kaupunkiverkkoyhtiöiden investointikykyä ja elinvoimaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä. Energiakaupungit esittää, että Energiavirasto palaa valmistelussaan nykyisen valvontamallin viitoittamalle pohjalle.
Sääntelyn ennustettavuus ja valvontamallin kehittämisen ongelmat
Suomi selvisi Venäjän hyökkäyssodan käynnistämästä energiakriisistä historiassa tehtyjen oikeiden ratkaisujen, kuten tuotantopohjan hajauttamisen ja kattavien verkkoinvestointien, ansiosta huomattavasti pienemmin vaurioin kuin monet muut Euroopan maat. Myös verkkopalvelujen hintataso on kansainvälisesti vertailtuna erittäin edullinen ja asiakkaiden tarpeisiin on kyetty vastaamaan kattavasti. Energiakaupunkien edellisellä kuulemiskierroksella esittämien huomioiden ja huolien kuulemisen sijasta Energiavirasto on vienyt vahvistuspäätösluonnoksessa valvontamallia suuntaan, jossa kaupunkienergiayhtiöiden kyky jatkaa näiden oikeiden ratkaisujen tekemistä vaarantuu.
Muutosten mittakaava suhteessa nykyiseen valvontamalliin ja jopa ensimmäisiin, maaliskuussa 2023 esiteltyihin suuntaviivoihin, on dramaattinen. Erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa verkkojen kehittäminen on kallista ja vaatii suunnitelmallisuutta sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä, vahvistuspäätösluonnoksen seuraukset vaarantavat paitsi energiasiirtymään ja kaupunkien sähköistymiseen liittyvät tavoitteet myös kaupunkiverkkoyhtiöiden kyvyn ylläpitää huoltovarmuuden kannalta kriittistä verkkoinfrastruktuuria.
Energiakaupungit pitää ongelmallisena, että Energiavirasto esittää ensimmäisiin suuntaviivapapereihinkin verrattuna järisyttävän mittaluokan muutoksia valvontamalliin näin lähellä uuden valvontajakson käynnistymistä. Kireä aikataulu on vaikuttanut myös Energiaviraston vaikutustenarviointiin, josta puuttuu kokonaan ohjausvaikutusten arviointi ja arviointi verkkoyhtiöiden kyvystä hoitaa lakisääteisiä velvollisuuksiaan ja rahoittaa verkkoinvestointeja tulevaisuudessa. Kuulemiseen varattu kohtuuttoman lyhyt aika vaikeuttaa merkittävästi kaupunkiverkkoyhtiöiden kykyä laatia kattavat vaikutustenarviot ja vaarantaa siten yhtiöiden tasapuolisen kohtelun.
Kokonaisuutena Energiaviraston vahvistuspäätösluonnos heikentää oleellisella tavalla vakaata sääntely-ympäristöä ja kaupunkiverkkoyhtiöiden kykyä arvioida liiketoimintaympäristön kehittymistä.
Energiakaupunkien näkökulmasta vakaus ja ennustettavuus sekä investoinnit mahdollistava valvontamalli ovat edellytyksiä modernien ja kattavien jakeluverkkojen kehittämiselle. Verkkoinvestointien suunnittelu ja toteutus on pitkäjänteistä työtä, joka vaarantuu Energiaviraston esittämien erittäin poikkeuksellisten ja mittakaavaltaan dramaattisten muutosten seurauksena.
Omaisuudensuoja ja taannehtiva sääntely
Energiakaupungit edellyttää, että Energiavirasto huomioi valvontamallissa omaisuudensuojan ja välttää taannehtivaa sääntelyä.
Energiakaupungit kiinnittää huomiota Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esitettyyn tapaan arvottaa uudelleen suurin osa kaupunkiverkkoyhtiöiden omaisuuden arvosta jopa vuosikymmenten takaa valvontamallin astuessa voimaan. Vahvistuspäätösluonnoksessa esitetyt muutokset muuttavat sähköverkkojen arvostusperiaatteita siten, että verkon käypä markkina-arvo käytännössä romahtaa monissa yhtiöissä. Tällä on suoria heikentäviä vaikutuksia kaupunkiverkkoyhtiöiden kykyyn rahoittaa korvausinvestointeja täysimääräisesti.
Pahimmillaan tämä johtaa kierteeseen, jossa pakollisia investointeja rahoitetaan velkarahalla ja kaupunkiverkkoyhtiöiden lainansaanti vaikeutuu, vieraan pääoman riskipreemiot kasvavat ja yhtiöitä uhkaavat jopa konkurssit ja sähköverkkoluvan menettäminen.
Tämä ei voi olla Energiaviraston valvontamallin tarkoittama ohjausvaikutus.
Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu omaisuus ja pääoma
Energiakaupungit ei kannata esitettyä versiota verkon arvon määrittelytavan muuttamisesta. Energiakaupungit pitää ensimmäisen suuntaviivapaperin ja nykyisten valvontamenetelmien mukaista määrittelytapaa oikeudenmukaisena ja perusteltuna tapana määrittää verkon arvostus.
Energiakaupungit pitää selvänä, että verkon arvon määrittelytapa vahvistuspäätösluonnoksessa esitetyllä tavalla ei kuvaa kaupunkiverkkoyhtiöiden verkkojen jälleenhankinta-arvoa vaan takautuvasti sen historiallista hankintahetken arvoa.
Uudessa, DFC Economicsin puutteellisesti laadittuun teoreettiseen selvitykseen nojaavassa, arvonmäärityksessä Energiavirasto aikoo soveltaa vanhoja, jopa vuosikymmenten takaisia yksikköhintaluetteloita, jotka eivät ole vertailukelpoisia nykyisiin, tarkempiin ja tarkoituksenmukaisempiin yksikköhintaluetteloihin. Kaupunkiverkkoyhtiöiden ja Energiakaupunkien ensimmäisen suuntaviivapaperin yhteydessä esittämät kommentit yksikköhintaluettelon päivittämisen tarpeesta on ainakin osin kuultu Energiavirastossa. Tämä osoittaa Energiakaupunkien mielestä selkeän heikkouden vanhojen yksikköhintaluetteloiden soveltuvuudessa kaupunkiverkkoyhtiöiden verkostorakenteen ja toimintaympäristön kuvaamisessa.
Tästä huolimatta Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa on ehdotettu, että yksikköhintojen osalta sovellettaisiin voimassa olleita yksikköhintoja vuosien 2011–2023 osalta ja ennen vuotta 2011 valmistuneita investointeja korjattaisiin alaspäin elinkustannusindeksillä. Kaupunkiverkkoyhtiöiden osalta tämä on erityisen ongelmallista, koska niiden alueella on huomattavasti jo 80–90-luvuilla ja tätäkin ennen rakennettuja energiaverkkoja, kuten maakaapeleita, joihin tehtyjen investointien yhteydessä ei huomioitaisi alalla tapahtunutta tuottavuuskehitystä suhteessa yleiseen inflaatioon.
Käytännössä Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esitetyllä mallilla useiden kaupunkiverkkoyhtiöiden vanhojen verkkojen arvostus putoaisi dramaattisesti, millä on huomattavia kumulatiivisia vaikutuksia yhtiöiden toimintakykyyn. Lisäksi tällä on merkittävä negatiivinen ohjausvaikutus ikäperusteisten investointien suuntaan ja pois tarveperustaisista investoinneista, minkä seurauksena vanhojen, mutta toimivien, komponenttien uusiminen olisi houkuttelevaa verkkoyhtiöille.
Vahvistuspäätösluonnoksessa esitetyt muutokset heijastuvat haitallisesti myös valvontamallin muihin osiin ja kannustimiin. Erityisesti nykykäyttöarvon uusi määrittely johtaa ongelmiin StoNED-mallin soveltamisessa, koska rintaman estimoinnissa käytetty nykykäyttöarvo ei vastaisi tulevaisuudessa käytettävää verkon arvostusta.
Energiakaupungit viittaa myös kaupunkiverkkoyhtiöiden KV11-ryhmän ja useiden kaupunkiverkkoyhtiöiden toimittamiin lausuntoihin, joissa tarkennetaan muutosten yksityiskohtaisia vaikutuksia verkkoyhtiöille.
Yksikköhintaluettelo
Energiakaupungit pitää Energiaviraston työtä verkkokomponenttien tarkemmasta määrittelystä oikeansuuntaisena, mutta keskeneräisenä. Kaupunkiverkkoyhtiöiden näkökulmasta on tärkeää pitää kiinni riittävän tarkasta yksikköhintakyselyn mukaisesta jaottelusta ja jatkaa kustannustietojen keräämistä, jotta hinnoittelua voidaan jatkossa edelleen tarkentaa.
Keskiarvoihin ja komponenttien yhdistämiseen perustuvat yksikköhinnat eivät toistaiseksi vastaa todellisia yhtiöille aiheutuvia kustannuksia. Poikkeukselliset komponentit tulisi Energiakaupunkien mielestä huomioida yhtiökohtaisten todellisten investointikustannusten eli tasearvon kautta. Jaamme myös KV11-ryhmän näkemyksen siitä, että kyselyhetken tilanteen mukaan määritetyt yksikköhinnat tiettyjen komponenttien osalta (mm. päämuuntajat) eivät vastaa todellista nykyistä hintatasoa.
Energiakaupungit viittaa myös aiemman suuntaviivapaperin lausuntokierroksella antamaansa lausuntoon sekä kaupunkiverkkoyhtiöiden KV11-ryhmän ja useiden kaupunkiverkkoyhtiöiden toimittamiin aiempiin lausuntoihin sekä tällä lausuntokierroksella annettuihin lausuntoihin, joissa tarkennetaan yksikköhintaluettelon merkitystä yhtiöille.
Kohtuullinen tuottoaste
Energiakaupungit on huolissaan vahvistuspäätösluonnoksen WACC-mallin huomattavasti muuttuneista parametreista ja niiden määrittelytavoista eikä kannata niitä.
WACC-mallin parametrien ja niiden määrittelytapojen muuttaminen keväällä esitellyistä suuntaviivoista on toteutettu erittäin suppealla vertailujoukolla, jonka edustavuus on heikko. Energiaviraston parametrien määrittelytavassa tukeudutaan aiemmin käytetyn mediaanin sijasta ylä- ja alakvartiileihin, minkä seurauksena parametrien määrittäminen tapahtuu suppean joukon vielä suppeammasta osajoukosta. Menetelmä on tilastotieteellisesti tarkasteltuna heikko ja sen ainoana päämääränä näyttää olevan tuottoasteen minimoiminen.
Kaupunkiverkkojen osalta erityisesti WACC-mallin vieraan pääoman riskipreemioita koskevaa parametria on ehdotettu laskettavan 2,1 prosentista 1,6 prosenttiin. Vahvistuspäätösluonnoksen kokonaisvaltaiset muutokset heikentävät kaupunkiverkkoyhtiöiden taloudellista tilannetta muutenkin, joten ehdotettu vieraan pääoman riskipreemion merkittävä lasku on täysin epälooginen ja rahoitusteorioiden vastainen esitys. Jatkuva sääntelyn kiristäminen on jo ennen esitettyjä muutoksia johtanut verkkoyhtiöiden luottoluokituksen laskuun ja siten vieraan pääoman riskipreemion kasvuun. Kaupunkiverkkoyhtiöiden merkittävät investointitarpeet ja ehdotetut valvontamallin muutokset johtavat yhtiöiden velkaantumiseen ja niiden vieraan pääoman riskipreemion kasvuun.
Energiakaupungit katsoo myös, että markkinariskipreemion 4,4 prosentin taso on liian alhainen ja sen päivitysväli on liian pitkä suhteessa riskittömän koron päivitystaajuuteen. Markkinariskipreeio on päivitettävä vuoden välein samalla, kun päivitetään riskitön korko.
Tehostamiskannustin
Vahvistusluonnoksen yhtiökohtaisen tehostamiskannusteen määrittämisessä käytetty StoNED-malli sisältää useita Energiakaupunkien näkökulmasta ongelmallisia muutoksia, jotka vaikuttavat kaupunkiverkkoyhtiöihin negatiivisesti. StoNED-rintaman estimoinnin antaa virheellisen kuvan verkkoyhtiöiden tehokkuudesta ja edellyttää sen seurauksena liian ankaria tehostamiskannusteita. Emme kannata esitettyjä muutoksia tältä osin.
Energiakaupungit viittaa KV11-ryhmän lausuntoon, jossa tehostamiskannustimen ongelmallisuutta on avattu yksityiskohtaisemmin.
Investointikannustin
Energiakaupungit kummeksuu vahvistusluonnoksessa esitettyä investointikannustimen merkityksen ja ohjausvaikutuksen heikentämistä. Investointikannustin on menneillä valvontajaksoilla kannustanut verkkoyhtiöitä investointien tehostamiseen, mutta esitetyssä muodossaan sen ohjausvaikutukset jäävät vähäpätöisiksi.
Erityisen ongelmalliseksi tilanne muodostuu kaupunkiverkkoyhtiöissä, joissa verkon jälleenhankinta-arvo arvioiduilla historiallisilla hankinta-arvoilla päädytään tilanteeseen, jossa yhtiöiden jälleenhankinta-arvon tasapoiston kautta saama tulorahoitus ei riitä kattamaan edes korvausinvestointeja. Ongelma koskettaa erityisesti kaupunkiverkkoyhtiöitä, joilla on vuosikymmeniä sitten rakennettua, mutta toimintakykyistä verkkoa, jota joudutaan lähitulevaisuudessa uusimaan energiasiirtymän mahdollistamiseksi kaupungeissa.
Energiakaupungit pitää tärkeänä, että investointikannustimen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi sen pitäisi joko olla symmetrinen hyödyn / haitan jakamiseksi asiakkaiden kanssa tai sitten hyödynjakoehdotuksesta pitäisi luopua ja palata voimassa olevaan toimivaksi osoittautuneeseen käytäntöön, jossa toimialan tuottavuushyöty siirtyy täysimääräisesti asiakkaille valvontajakson mittaisen viiveen jälkeen.
Yhteenveto
Samaan aikaan, kun kaupunkiverkkoyhtiöt kantavat huomattavaa vastuuta energiasiirtymän vaatimien investointien ja kehitystyön toteutuksesta sekä toiminnan jatkuvasta tehostamisesta, Energiaviraston valvontamalliesitys lisää valvonnan aiheuttamaa tuottamatonta työkuormaa ja vaikeuttaa merkittävällä tavalla yhtiöiden toimintaa. Tämä ei ole toivottavaa.
Energiakaupungit pitää tärkeänä, että valvontamenetelmät mahdollistavat kaupunkiverkkoyhtiöiden toteuttamat energiasiirtymää tukevat investoinnit myös tulevaisuudessa. Kaupunkiverkkoyhtiöt kantavat lakisääteisen vastuun lisäksi merkittävää yhteiskuntavastuuta kaupunkien elinvoimasta ja kasvusta sekä asiakkaille mahdollistettavien palveluiden huolto- ja toimintavarmuudesta sähköistyvissä kaupungeissa. Energiakaupungit toistaa äärimmäisen huolensa vahvistuspäätösluonnoksessa ilmenevistä huomattavista ja ennakoimattomista muutoksista, jotka vaarantavat kaupunkiverkkoyhtiöiden liiketoimintamahdollisuudet ja jopa olemassa olon.
Energiakaupunkien ja kaupunkiverkkoyhtiöitä edustavan KV11-ryhmän sekä useiden toimintamme parissa olevien kaupunkiverkkoyhtiöiden analyysien perusteella tehdyt vertailut nykyisen valvontamallin ja Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esittämän mallin välillä osoittavat, että nykyinen malli on puutteistaan huolimatta merkittävästi esitettyä parempi ja oikeudenmukaisempi. Sähköverkon arvostustapa ja jälleenhankinta-arvosta laskettu tasapoisto mahdollistavat kaupunkiverkkoyhtiöille kokonaisuutena korvausinvestointien täysimääräisen toteuttamisen ja takaavat niille riittävät toimintaedellytykset ylläpitää ja kehittää lakisääteisten vaatimusten mukaisia jakeluverkkoja.
Valvontamalleissa pitkään vallinnut periaate, jossa sähköverkko arvostetaan valvontajaksojen alussa uusin yksikköhinnoin, huomioiden alan teknologinen kehitys ja tuottavuuden parantuminen, on johtanut asiakkaiden huomattavaan pitkän aikavälin hyötyyn tuottavuuden kehittyessä. Mikäli tästä oikeudenmukaisesta ja loogisesta tasapainosta asiakkaiden ja kaupunkiverkkoyhtiöiden välillä luovutaan, Suomi voi heittää hyvästit energiasiirtymälle kaupungeissa ja kunnianhimoisille uusiutuvan energian tavoitteilleen. Niiden toteuttaminen ei Energiaviraston vahvistuspäätösluonnoksessa esittämällä mallilla ole yksinkertaisesti kaupunkiverkkoyhtiöille mahdollista.
Energiakaupungit haluaa myös kiinnittää huomiota jatkuvuuteen, ennakoitavuuteen ja omaisuudensuojaan, jotka Energiaviraston vahvistuspäätösluonnos asettaa uhanalaisiksi. Nyt esitetyllä mallilla uhataan vetää matto alta vuosikymmenten vakaan sääntelyn perinteelle, jonka varaan kaupunkiverkkoyhtiö ovat rakentaneet strategiansa, kehittämissuunnitelmansa, investointipäätöksensä ja hintapolitiikkansa.
Kaupunkiverkkoyhtiöiden toimintaympäristö ja historiassa tehdyt investoinnit huomioiden, vahvistuspäätösluonnoksen valvontamalli olisi yhtiöille erittäin haitallinen. Kaupunkiympäristöön vuosikymmenten aikana rakennetut maakaapeliverkot vaativat mittavat investoinnit sähköistyvien kaupunkien tarpeiden täyttämiseksi ja energiasiirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden jälleenhankinta-arvo ja niistä tehtävät tasapoistot ovat vain murto-osa siitä, mitä kaupunkiverkkoyhtiöt tulevat tarvitsemaan korvausinvestointeihin, kun liikenne ja lämmöntuotanto kaupungeissa sähköistyvät.
Vahvistuspäätösluonnoksessa esitetty valvontamalli ei ole ainoastaan haitallinen koko toimialalle vaan laajemmin Suomen yhteisille energiasiirtymän tavoitteille, kaupunkien kasvulle, elinvoimalle ja sähköistymiselle. Vahvistuspäätösluonnoksessa esitetty malli myös epäoikeudenmukainen ja verkkoyhtiöitä eriarvoistava.
Energiakaupungit esittää, että Energiavirasto palaa valmistelussa nykyisen valvontamallin pohjalle ja kiinnittää huomiota keväällä julkaistun ensimmäisen suuntaviivapaperin yhteydessä antamaansa lausuntoon. Energiakaupungit katsoo, että paluu aiemman valvontamallin periaatteisiin ja ensimmäisen suuntaviivapaperin linjauksiin on ainoa keino välttää Suomen sähkönjakeluverkkojen valvontamallin aiheuttama täydellinen umpisolmu jäljellä olevassa aikataulussa.
Helsingissä 10.10.2023
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
+358 41 432 6510
aku.aarva@energiakaupungit.fi
