Aku Aarva: Energiakriisi ei ole palannut – sähkömarkkinat toimivat
Energiakriisin seurauksena ihmisten toleranssi sähkön hintavaihtelulle on alhainen. Tämä on inhimillistä ja ymmärrettävää, vaikka perustuukin suurelta osin puutteelliseen ymmärrykseen sähkömarkkinoiden toiminnasta ja vääriin olettamuksiin kulloisenkin hintapiikin aiheuttajasta. Tavallisen kuluttajan huolen hintapiikeistä vielä ymmärrän, mutta yhteiskunnallisten päättäjien tarttumista hintavaihteluun viimeisten viikkojen aikana nähdyllä tavalla karsastan voimakkaasti.
Lähde | Verkkouutiset | 10.1.2024
Tammikuun alku oli kuluvan vuosituhannen kylmimpien joukossa ja sähkön hinta nousi pitkittyneen pakkasjakson ja muutaman tuotantolaitoksen samanaikaisten vikaantumisten sekä, erityisesti, pohjoismaisten kantaverkkoyhteyksien pullonkaulojen seurauksena ennätystasolle. Suomessa tukkusähkön hinta oli tammikuun alussa jopa 1 250 euroa megawattitunnilta, kun hinta Ruotsissa oli samaan aikaan tuhat euroa vähemmän. On eittämättä epämiellyttävää, kun kalliimpia tuotantomuotoja joudutaan ottamaan käyttöön, mutta kyse ei silti ole energiakriisin paluusta tai sähkömarkkinoiden toimimattomuudesta vaan oikeastaan päinvastoin.
Korkeammat hinnat laskivat sähkön kysyntää, jonka seurauksena sähkön riittävyys pystyttiin varmistamaan. Yksittäisen kuluttajan, edes pörssisähköasiakkaan, näkökulmasta oleellisinta ei ole päivän tai parin hintapiikki vaan koko vuoden hintataso, joka oli Suomessa vuonna 2023 Euroopan toiseksi halvin. Ainoastaan Ruotsissa nautittiin halvemmasta sähköstä.
Teollisuuden näkökulmasta katsottuna hintavaihtelut voivat luoda jopa taloudellista hyötyä, koska moni teollisuuden toimija on pitkäaikaisten ja hinnaltaan lukittujen sopimusten parissa ja saavat siten kilpailuetua kalliimpien hintojen aikana. Toisaalta markkinoiden toimiessa oikein, myös kysyntä vähenee kalliin sähkön aikana eli teollisuudessa vähennettiin hetkellisesti tuotantoa.
Sähkömarkkinat siis toimivat juuri kuten piti – korkeampi hinta vaikutti kysyntään laskevasti. Vaikka Suomi kulutti tammikuun ensimmäisellä viikolla enemmän sähköä kuin koskaan aiemmin, pystyttiin kulutusta silti odotuksiin nähden leikkaamaan kalleimpana päivänä jopa tuhannella megawatilla (Energiateollisuuden ennusteisiin nähden).
Pörssisähköasiakkaiden ja teollisuuden leikatessa kulutustaan, tappiota takoivat monet sähköyhtiöt, jotka joutuivat kalliiden hintojen aikana ostamaan sähköä markkinoilta ja myymään laskeneen kulutuksen takia sitä eteenpäin tappiolla. Tämä on kuitenkin riski, jonka yhtiöt kantavat harjoittaessaan liiketoimintaa ja toki monet sähköntuottajat myös tekivät merkittävää tulosta kylminä pakkaspäivinä.
Älkää ymmärtäkö minua väärin. Mielestäni sähkömarkkinoiden vakaus on tavoite, johon on järkevää ja yhteiskunnallisesti kannattavaa pyrkiä. Siksi Energiakaupungitkin kannattaa jonkinlaisen kapasiteettimekanismin tai -markkinan luomista erityisesti CHP-laitoksia eli olemassa olevaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa hyödyntämällä. Olemassa olevan tuotannon pitäminen käytössä on ehdottomasti halvin ja nopein keino tuotannon tasaamiseen, kun sille on tarvetta.
Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä, että pysyvän vakauden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja ja rajat ylittävää yhteistyötä paitsi pohjolassa myös koko Euroopassa. Erityisesti uusiutuvan sähkön, kuten tuulivoiman, vallatessa lisää alaa markkinoilta, tulee volatiliteetti eli hintojen heilunta ainakin toistaiseksi pysyvämmäksi ilmiöksi ja osaksi sähkömarkkinoita.
Tämän tosiasian seurauksena päättäjien on syytä aidosti miettiä, mihin poliittista pääomaansa sijoittavat. Onko yksittäisten pakkaspäivien aiheuttama hintapiikki asia, jota kannattaa käyttää oppositiosta käsin lyömäaseena tai hallituksessa luvata päättäväisiä toimia, jotka pahimmillaan sotkevat markkinoita enemmän kuin luovat ratkaisuja? Monien vaatima sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen voi hyvin tulla kuluttajille kalliimmaksi kuin parin päivän hintapiikki.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat suurten muutosten äärellä. Selvisimme Venäjän aiheuttamasta energiakriisistä varsin menestyksekkäästi ja merkittävästi paremmin, kuin monet muut Euroopan maat, joissa fossiilisten rooli on suurempi. Kestävän energiasiirtymän aiheuttamasta hintavaihtelusta selviämme myös, jos käytämme malttia ja teemme harkittuja ratkaisuja.
Palaan vielä kerran tosiasiaan, jonka tulisi palaa jokaisen verkkokalvoille: Olkiluoto 3:n valmistumisen ja kasvaneen tuulivoimatuotannon sekä muiden kestävän energiasiirtymän toimien ansiosta viime vuonna Suomessa nautittiin Ruotsin jälkeen Euroopan halvimmasta sähköstä. Tämä koskee myös pörssisähköasiakkaita, vaikka joinakin päivinä kulutusta on seurattava tarkemmin ja pakollisetkin kulut tuntuvat aidosti lompakossa.
Markkinat hakevat ajallaan uuden tasapainon, löytävät keinot ennakoida kulutusta ja suhteuttaa sitä tuotantoon. Myös kuluttajat oppivat seuraamaan omaa kulutustaan ja välttämään kylminä pakkaspäivinä tarpeetonta kulutusta. Samaan aikaan muuttuva sähköntuotantomme luo Suomelle valtavan kilpailuedun suhteessa muihin Euroopan maihin. Mikäli onnistumme hiilineutraalisuuteen tähtäävissä investoinneissa, luomme Suomeen kasvua ja työpaikkoja. Ja sähkö tulee riittämään myös kylmimpinä pakkaspäivinä ilman hintapiikkejä.
