Arto Nikkanen: Suomella on haasteiden lisäksi useita mahdollisuuksia energiasiirtymässä
Energiakaupunkien vastuulla on merkittävä osa suomalaisten kaupunkien sähkönjakelusta ja -tuotannosta sekä lämmöntuotannosta ja -jakelusta (mm. kaukolämmöstä). Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä, jota voi ilman turhaa nöyristelyä kutsua maailman parhaaksi, on niin vuosia kestäneen energiamurroksen kuin vallitsevan energiakriisinkin aikana todistanut uudistumiskykynsä ja notkeutensa.
Tällä hetkellä Energiakaupunkien energiajärjestelmissä uusiutuvan ja päästöttömän lämmöntuotannon määrä kasvaa vauhdilla ja maaliviivaa lähestytään vuosikymmenen loppupuolelle mentäessä. Edustamani Lappeenrannan Energian tavoitteena on hiilineutraali lämmöntuotanto vuonna 2026, jolla suurin osa Lappeenrannan alueen asukkaista siirtyy sataprosenttisesti puhtaan lämmönhankinnan piiriin. Samanlaisia hankkeita ja tavoitteita on käynnissä ympäri Suomea.
Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä myös me lämmöntuottajat reagoimme nopeasti orastavaan polttoainepulaan. Energiantuonti Venäjältä päättyi ja merkittävä osa polttoainevirrasta oli järjesteltävä nopealla aikataululla uudelleen. Haasteista huolimatta kaupunkienergiayhtiöt saivat polttoaineet hankittua ja kaupungit pidettyä lämpiminä ilman, että asiakkaiden tarvitsi asiasta huolehtia. Kaukolämpö on parhaimmillaan palvelua, jossa kaupunkienergiayhtiöt ottavat vastuulleen ja huolehtivat asiakkaidensa puolesta lämmityksestä ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti.
Tällä hetkellä ja vielä pitkän aikaa tulevaisuuteen metsäenergia ja metsäteollisuuden sivujakeet näyttelevät merkittävää roolia lämmöntuotannossa. Uusimmilla savukaasun puhdistuksen ja lämmöntalteenoton ratkaisuilla varmistetaan mahdollisimman ympäristöystävällinen tuotanto uusiutuvilla biopolttoaineilla aina siihen asti, kunnes muut tuotantomuodot korvaavat ne.
Horisontissa siintää lämmöntuotanto hukkalämmöistä teollisilla lämpöpumpuilla ja useilla paikkakunnilla suunnitellaan muun muassa synteettisten polttoaineiden tuotantolaitoksia, jotka käyttävät paljon sähköä ja prosessista syntyy hukkalämpöä merkittäviä määriä. Tuon hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on useilla paikkakunnilla suunnittelupöydällä parhaillaan. Ennen vuosikymmenen loppua nähtäneen useita toteutuksia tuotannossa ja tässä vetytalouden murroksessa kaukolämmön rooli on toimia yhtenä mahdollistajana ensimmäisten laitosten synnyttämiselle.
Viime aikoina on ollut nousevaa keskustelua myös pienydinvoimasta kaukolämmön tuotannossa. Ydinvoima sinänsä on perinteistä teknologiaa, mutta ydinvoiman sarjavalmisteiset reaktorit ja ydinvoiman sijoittaminen lähemmäs asutusta ja sitä mahdollistavat turvallisuusratkaisut ovat tällä hetkellä vahvasti selvityksen alla energia-alalla. VTT:llä on käynnissä kotimaisen ydinlämpöreaktorin LDR-50 suunnittelu ja juuri äskettäin VTT julkisti viiden miljoonan euron lisärahoituksen tuotekehitykseen ja laitoksen perussuunnitteluun. Samanaikaisesti Lappeenrannan suunnalla on käynnissä keskustelu Ultra Safe Nuclear Corporationin kanssa tutkimusreaktorin rakentamisesta kaukolämmön tai teollisuushöyryn tuotantoon. USNC laitos on kaasujäähdytteinen reaktori, jonka passiiviset turvallisuusratkaisut mahdollistavat laitoksen sijoittamisen hyvinkin lähelle olemassa olevia kiinteistöjä.
Kolmantena kehityssuuntana on lämpövarastojen ja teollisen kokoluokan sähkökattiloiden rakentaminen kaukolämpöverkkojen yhteyteen. Tässä kehityssuunnassa puhutaan ns. sektorikytkennästä, jossa lämpö- ja sähkömarkkinat kytkeytyvät toisiinsa ja edullista tuulisähköä voidaan muuntaa sähkökattiloilla lämmöksi ja varastoida erilaisiin lämpöakkuihin (joko veteen tai hiekkaan). Lämmön varastointi ja sähköiset lämmöntuotantoratkaisut muuntavat kaukolämpöjärjestelmän todelliseksi kaksisuuntaisen sähkön kysyntäjouston älykkääksi alustaksi.
Kun sähköstä on pulaa, niin yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa tuotetaan lämpöä mm. bioenergialla ja samalla syntyy sähköä silloin, kun sitä erityisesti tarvitaan tai uusiutuvasta tuuli- ja aurinkosähköstä on pulaa. Vastaavasti kun sähköstä on ylitarjontaa, niin sitä muunnetaan joustavasti lämmöksi ja samalla vähennetään polttamalla tuotetun lämmön määrää ja säästetään polttoaineita pahemman päivän varalle.
Suomeen ja Energiakaupunkeihin on muodostumassa nopealla tahdilla uusia lämmöntuotantoratkaisuja hyödyntävä älykäs kaukolämpöinfrastruktuuri, joka mahdollistaa ensin hiilineutraalin ja myöhemmin myös hiilinegatiivisen lämmitysjärjestelmän.
Energiasiirtymä on kaukolämmössä käynnissä ja vauhti vain kiihtyy lähivuosina. Tätä silmällä pitäen onkin ensiarvoisen tärkeää, että maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen laajassa käytössä olevasta suomalaisesta kaukolämpöjärjestelmästä pidetään kiinni ja sen toimintaedellytyksiä ennemminkin parannetaan kannustimilla kuin toisinpäin.
Tulevaisuus on hiilinegatiivinen ja on mielenkiintoista ja palkitsevaa olla siinä matkassa aktiivisesti mukana ratkaisijan roolissa.
Arto Nikkanen
hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
toimitusjohtaja | Lappeenrannan Energia Oy
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautuu AFRYn tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnan kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaupunkien lämmityksessä.
Tutustu raporttiin:
https://energiakaupungit.fi/lampoverkkoliiketoiminta/kaukolampo2040/