Energiakaupungit ry:n lausunto: Kuuleminen muutokset sähkön jakelu- ja suurjännitteisen verkkotoiminnan hinnoittelun valvontamenetelmät
13 suurta kaupunkienergiayhtiötä edustava Energiakaupungit kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto viraston 1.12.2023 julkaisemista muutoksista sähkön jakelu- ja suurjännitteisen verkkotoiminnan hinnoittelun valvontamenetelmiin. Energiakaupunkien lausunto ei sisällä salassa pidettävää tietoa.
Energiakaupunkien jäsenyhtiöitä ovat Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Energia Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy.
Lausunto
Energiakaupungit ry
Diaarinumero: 3878/040300/2023
Yleiset huomiot: Paluu nykyisen valvontamallin pohjalle ensimmäisten suuntaviivaluonnosten mukaisesti on ainoa vaihtoehto pelastaa valvontamallin uskottavuus
Energiakaupungit on kahdella edellisellä lausuntokierroksella toistanut perustellun huolensa Energiaviraston valvontamenetelmien kehittämisestä ja suunnasta, jonka Energiavirasto on valinnut niiden pohjaksi. Erityisesti 10.11.2023 päivätyssä lausunnossa Energiakaupunkien esille nostamat huolet ovat jääneet pitkälti vaille huomiota Energiaviraston 1.12.2023 julkaisemissa muutoksissa sähkön jakeluverkkojen valvontamenetelmien osalta.
Energiakaupungit pitää Energiaviraston esittämiä valvontamenetelmän muutoksia merkittävänä uhkana koko suomalaiselle energiajärjestelmälle, Suomea sitoville kestävän energiasiirtymän kansallisille ja kansainvälisille tavoitteille sekä kaupunkien elinvoimalle, ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle ja sähköistymiselle. Energiaviraston esittämät viime hetken uudistukset eivät ole korjanneet Energiakaupunkien esille nostamia ongelmia vaan korkeintaan hidastaneet niiden realisoitumista muutamalla vuodella.
Huomioiden Dubaissa vasta päättyneen COP28-ilmastohuippukokouksen tekemät linjaukset, joiden mukaan fossiilisista polttoaineista tullaan luopumaan ja vihreää siirtymää voimakkaasti edistämään, on Energiaviraston päätös sivuuttaa verkkoinvestointien ja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden suora kytkös käsittämätön. Fossiilisista polttoaineista nopea luopuminen edellyttää vahvaa sähköverkkoa erityisesti suurissa kaupungeissa, kun lämmittäminen ja liikenne sähköistyvät. Maailman johtajien Dubaissa sopimien tavoitteiden saavuttaminen estyy suomalaisissa kaupungeissa, jos verkkoyhtiöillä ei ole riittävää kykyä rakentaa uutta sähköjärjestelmää fossiilittomaan yhteiskuntaan.
Mikäli Energiaviraston valvontamenetelmät vahvistetaan nyt esitetyllä tavalla, Energiakaupungit arvioi kaupunkiverkkoyhtiöiden investointikyvyn heikentyvän dramaattisesti. Ehdotettu verkon arvostustapa ja verkon arvon jäädyttäminen johtavat tulevina, kestävän energiasiirtymän kannalta kriittisinä vuosina tilanteeseen, jossa kaupunkiverkkoyhtiöiden investointikyky heikentyy samalla, kun tarve investoinneille on huomattava. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sitä heikommiksi investointinäkymät muodostuvat ja sitä heikommin korvausinvestointien rahoitusta pystytään kattamaan hankinta-arvosta lasketulla tasapoistolla.
Valvontamalli hidastaa kestävän energiasiirtymän investointeja ja nostaa kunnallisveroja
Jäsentemme sähköverkkoyhtiöt ovat kaupunkienergiayhtiöiden tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden omistajalle muodostuva tuotto ohjataan kestävän energiasiirtymän investointeihin ja kaupunkiomistajan osinkoihin. Kestävän energiasiirtymän investointien tuloksena syntyy mm. hiilineutraali kaukolämpö, joka on Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen edellytys. Kaupunkiomistajille maksettava osinko vähentää tarvetta kerätä kunnallisveroa.
Energiavirasto ohjaa valvontamenetelmillä kaupunkiverkkoyhtiöitä rahoittamaan korvaus- ja muut investoinnit lainarahalla, mikä heikentää jakeluverkkoyhtiöiden taloudellista asemaa lyhyellä aikavälillä ja voi johtaa pitkällä aikavälillä liiketoimintakyvyn romahtamiseen.
Kestävän energiasiirtymän investoinnit on rahoitettu pääosin velkarahoituksella. Rahoitusaseman heikentyminen valvontamallin takia hidastaa investointeja energiasiirtymään ja vähentää siten myös osinkoja. Loppulaskun maksavat kaupunkilaiset kalliimpina hintoina, heikentyvinä palveluina ja nousevina kunnallisveroina.
Kuntien taloudellinen tilanne ja energiayhtiöiden suuret investoinnit energiasiirtymään on käynnistänyt monissa kunnissa keskusteluita energiayhtiöiden myynnistä kokonaan tai osittain yksityisille sijoittajille. Nämä sijoittajat ovat pääosin ulkomaisia.
Energiakaupungit arvioi, että paine kaupunkienergiayhtiöiden myynnistä kokonaan tai osittain kiihtyy Energiaviraston valvontamallin seurauksena. On perusteltua kysyä, onko tämä yhteiskunnallisesti kannatettava suuntaus, jota tulisi kiihdyttää Energiaviraston valvontamallin muutoksilla.
Kuntaomisteisten kaupunkienergiayhtiöiden ja niiden konserneihin kuuluvien kaupunkiverkkoyhtiöiden tuottama hyöty palaa aina kaupunkilaisille joko investointien tuottaman hyödyn tai osinkojen kautta.
Yllä kuvatun takia Energiakaupungit esittää palaamista nykyisen valvontamallin pohjalle. Energiavirasto ei ole toteuttanut riittäviä vaikutustenarviointeja ja vallitsevan epävarmuuden tilassa ainoa perusteltu vaihtoehto jäljellä olevassa aikaikkunassa on edetä Energiaviraston ensimmäisten suuntaviivaluonnosten mukaisesti. Muutoksista tulee toteuttaa ainoastaan ne, jotka selkeästi parantavat ennakoitavan ja pitkäjänteisen valvonnan laatua ja parantavat nykyisiä menetelmiä.
Energiakaupungit odottaa, että kaupunkienergiayhtiöiden esittämät perustellut huolet lausuntokierroksella olevien valvontamenetelmien seurauksista sähkönjakeluverkkojen kehittämiselle ja ylläpidolle kaupungeissa huomioidaan Energiavirastossa.
Valvontamenetelmien valmistelu ja kehittäminen ovat epäonnistuneet
Energiakaupungit katsoo, että Energiaviraston valvontamenetelmien valmistelu ja kehittäminen sekä vaikutustenarviointien tekeminen esitetyistä muutoksista ovat perustavanlaatuisella tavalla epäonnistuneet.
Energiavirasto julkisti 3. maaliskuuta 2023 valvontamenetelmien ensimmäiset suuntaviivat ja käynnisti ensimmäisen lausuntokierroksen. Lausunnoille annettu aineisto perustui pitkälti nykyisin voimassa olevien valvontamenetelmien pohjalle, jotka puutteellisuudestaan huolimatta ovat merkittävästi paremmat kuin nyt lausuntokierroksella olevat valvontamenetelmät.
Kevään lausuntokierroksen ja kesän jälkeen, vasta lokakuun alussa 2023, Energiavirasto julkisti yllättäen ulkopuolisen selvityksen (DFC Economics), jossa käsiteltiin verkko-omaisuuden arvon määräytymistä.
Tämän jälkeen, 13. lokakuuta 2023, Energiavirasto julkisti vahvistuspäätösluonnokset valvontamenetelmistä vuosille 2024–2027 ja 2028–2031 ja alisti ne erittäin lyhyelle lausuntokierrokselle. Vain noin 2,5 kuukautta ennen uuden valvontajakson alkua, eli uusien valvontamenetelmien astumista voimaan, Energiavirasto esitteli kaupunkienergiayhtiöiden ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta perustavanlaatuisia muutoksia valvontamenetelmiin, yllättäen tilatun ja vielä yllättävämmin julkistetun ulkopuolisen selvityksen perusteella – ilman kattavia vaikutustenarviointeja.
Energiaviraston huomattavan puutteellisen vaikutustenarvioinnin seurauksena verkkoyhtiöt läpi maan tekivät lyhyessä ajassa erittäin vaativaa laskenta- ja arviointityötä merkittäviä muutoksia sisältävien vahvistuspäätösluonnosten vaikutuksista yhtiöiden investointikykyyn. Nämä tulokset ovat pitkälti julkisesti luettavissa aiheesta annettujen satojen lausuntojen joukossa.
Lopulta, 1. joulukuuta 2023, Energiavirasto esitteli vahvistuspäätösluonnoksesta pidetyn lausuntokierroksen jälkeen tehdyt pienet muutokset ja avasi kolmannen eli 15.12.2023 päättyvän lausuntokierroksen valvontamenetelmien muutosehdotuksista. Lausuntojen jättämisestä uuden valvontajakson alkuun on aikaa noin viisitoista vuorokautta, mikä herättää kysymyksen lausuntokierroksen merkityksestä lopputuloksen kannalta.
Energiakaupungit on syvästi pettynyt Energiaviraston valmisteluun tässä suomalaisen yhteiskunnan, energiajärjestelmän ja kaupunkien elinvoiman ja kasvun sekä kestävän energiasiirtymän kannalta kriittisen tärkeässä kokonaisuudessa. Energiakaupungit arvioi, että Energiaviraston valmistelu asiaan liittyen rikkoo hallintolain edellyttämiä hyvän hallinnon periaatteita. Yleisen vallitsevan epävarmuuden lisäksi Energiaviraston esittämät valvontamenetelmät vaikuttavat takautuvasti kaupunkiverkkoyhtiöiden omaisuuteen, erityisesti aiemmin tehtyjen investointien arvoon ja luonnollisesti sitä kautta myös kykyyn investoida tulevaisuudessa.
Energiakaupunkien näkökulmasta vakaus ja ennustettavuus sekä investoinnit mahdollistava valvontamalli ovat edellytyksiä modernien ja kattavien jakeluverkkojen kehittämiselle. Verkkoinvestointien suunnittelu ja toteutus on pitkäjänteistä työtä, joka vaarantuu Energiaviraston viime hetkellä esittämien erittäin poikkeuksellisten ja mittakaavaltaan dramaattisten muutosten seurauksena, joiden valmistelu on jättänyt hyvin paljon toivomisen varaa.
Energiakaupungit esittää, että valvontamenetelmien kehittämistä koskevan prosessin kulku Energiavirastossa käydään tarkasti ja läpinäkyvästi läpi ja tunnistetut puutteet korjataan, jotta vastaavalta epäonnistumiselta vältytään tulevaisuudessa. Energiakaupungit arvioi, että Energiavirastolla ei ole ollut käytössään riittäviä resursseja valvontamenetelmien muutosten valmisteluun ja sen seurauksena prosessi on paitsi epäonnistunut myös mahdollisesti lainvastainen.
Verkon arvon määrittämistapa syö kaupunkiverkkoyhtiöiden mahdollisuudet investoida
Energiakaupungit ei edelleenkään kannata esitettyä versiota verkon arvon määrittelytavan muuttamisesta. Energiakaupungit pitää ensimmäisen suuntaviivapaperin ja nykyisten valvontamenetelmien mukaista määrittelytapaa oikeudenmukaisena ja perusteltuna tapana määrittää verkon arvostus.
Lausuntokierroksella olevasta aineistosta käy ilmi, että Energiavirasto pitäytyy edelleen suunnitelmassaan jäädyttää verkon arvo. Keskeisin muutos aiempaan Energiaviraston esitykseen verrattuna on vuosi, joka toimii yksikköhintojen jäädyttämisen pohjana. Valitettavasti Energiaviraston ratkaisuehdotus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaupunkiverkkoyhtiöiden arvo tulee laskemaan välittömästi ja romahtamaan hieman pidemmällä aikavälillä. Tällä on, kuten Energiakaupungit on usean kerran todennut, merkittävä vaikutus yhtiöiden kykyyn harjoittaa liiketoimintaa, investoida ja huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan.
Energiaviraston valvontamenetelmät sääntelevät käytännössä kaupunkiverkkoyhtiöiden sallitun liikevaihdon suuruutta. Valvontamenetelmien sallimasta liikevaihdosta keskeinen osa muodostuu sallitusta tuotosta ja vuotuisista tasapoistoista, joihin kumpaankin vaikuttavat perustavanlaatuisella tavalla valvontamenetelmien perusteella laskettu verkon arvo. Verkon arvon jäädyttämisen seurauksena, vuosien kuluessa, valvontamenetelmissä määritetty verkon arvo tulee jäämään jatkuvasti yhä enemmän jälkeen verkko-omaisuuden käyvästä markkina-arvosta (ts. nykykäyttöarvosta). Tämä ongelma on nykyisessä valvontamallissa korjattu uudelleen arvottamalla verkko-omaisuus aina valvontajaksojen nivelvaiheissa. Tämän on todennut myös Energiateollisuus, jonka esittämään neljän vuoden välein toteutettavaan verkko-omaisuuden uudelleen arvostukseen yhdymme.
Ennen vuotta 2024 rakennetun verkon arvostus käyttämällä vuoden 2022 yksikköhintoja, jotka kuvaavat vuosien 2019 ja 2020 verkon rakentamisen kustannuksia, on toinen perustavanlaatuinen heikkous Energiaviraston ehdottamassa arvostusmenettelyssä. Tämän lisäksi menetelmä ei huomioi tarkempaa verkon rakennetta uuden yksikköhintaluettelon mukaan. Yhdessä nämä elementit johtavat siihen, että 1.1.12024 alkaen ennen vuotta 2024 rakennettujen verkkojen arvo heikentyy huomattavasti, kun käypä markkina-arvo ja valvontamenetelmien määrittämä arvo eroavat toisistaan heti valvontajakson alussa.
Yllä kuvattu huomioon ottaen, Energiakaupungit esittää huolensa kaupunkiverkkoyhtiöiden kyvystä huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Erityisesti kaupunkiverkkojen alueella investointikustannukset ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet merkittävästi muun muassa inflaation, korkokulujen ja rakennuskustannusten yleisen nousun seurauksena. Samalla paine investoida sähköistyvien kaupunkien elinvoiman ja ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on huomattava.
Tämä on yhtälö, joka ei yksinkertaisesti toimi.
Energiakaupungit haluaa myös kiinnittää huomiota Energiateollisuuden esille nostamaan validiin huoleen esitetyn verkkojen arvon määrittelytavan lainmukaisuudesta. Energiakaupungit viittaa Energiateollisuuden tavoin sähkömarkkinalain esitöiden (HE 20/2013) kohtaan, jonka mukaan hinnoittelun valvonnan tulee perustua verkko-omaisuuden käyttöarvoon, joka kuvastaa yrityskohtaista markkina-arvoa.
Energiakaupungit viittaa myös sähkömarkkinalain esitöissä (HE 20/2013) mainittuun kohtaan, jonka mukaan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös verkon kehittämisvelvollisuudesta aiheutuvat investoinnit ja niiden rahoittaminen. Energiavirasto ei ole arvioinut esittämiensä muutosten vaikutuksia kaupunkiverkkoyhtiöiden investointikykyyn ja investointien rahoittamiseen pitkällä aikavälillä.
Viimeiseksi Energiakaupungit viittaa sähkömarkkinalain esitöissä (HE 20/2013) kirjattuun tavoitteeseen, jonka mukaan verkkopalveluiden hinnoittelun tulisi turvata verkonhaltijalle kuuluvien tehtävien edellyttämä kohtuullinen tulorahoitus ja vakavaraisuus. Energiaviraston esitys valvontamenetelmistä ei mahdollista verkkojen kehittämistä, ylläpitoa, käyttöä ja rakentamista tulorahoituksella pitkällä aikavälillä, koska verkon arvon jäädyttäminen syö tuottopohjaa.
Energiakaupungit katsoo, että verkon arvon jäädyttäminen ei vastaa sähkömarkkinalain tavoitteita ja pitää Energiaviraston esitystä siten lainvastaisena. Energiakaupungit kummeksuu myös sitä, miten Energiavirasto on kesken yllä kuvattua valvontamallien kehitysprosessia muuttanut omana kantansa hinnoittelun valvonnan perustumisesta verkko-omaisuuden käyttöarvoon, joka kuvastaa yrityskohtaista markkina-arvoa.
Muut esitetyt muutokset
Energiakaupungit allekirjoittaa kaupunkiverkkoyhtiöiden (KV11-ryhmä) esittämät näkemykset kohtuullisesta tuottoasteesta, investointikannustimesta ja tehostamiskannustimesta.
Yhteenveto
Energiakaupungit esittää, että Energiavirasto palaa valmistelussa nykyisen valvontamallin pohjalle ja kiinnittää huomiota keväällä siitä järjestettyyn laajaan lausuntokierrokseen, joka antaa selkänojan tehdä tarvittavat muutokset jäljellä olevassa ajassa. Energiakaupungit katsoo, että paluu aiemman valvontamallin periaatteisiin ja ensimmäisen suuntaviivapaperin linjauksiin on ainoa keino välttää Suomen sähkönjakeluverkkojen valvontamallin aiheuttama täydellinen umpisolmu jäljellä olevassa aikataulussa.
Helsingissä 14.12.2023
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
+358 41 432 6510
aku.aarva@energiakaupungit.fi
