Jouni Haikarainen: Vety – todellinen mahdollisuus?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat päivittäin nähtävissä. Ennätyshelteet, kuivuus ja valtavat metsäpalot ovat hallinneet uutisia tänäkin kesänä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö täytyy korvata tavalla tai toisella ja mahdollisimman pikaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi odotukset vetytalouden kehittymiseen puhtaan energian tuottamiseksi ovat valtavat.
Vetyä on teollisuudessa käytetty pitkään. Vedyn tuotanto sähkön avulla elektrolyysillä teollisessa mittakaavassa on myös jo olemassa olevaa teknologiaa. Vedyn pääasiallinen tuotantotapa on ollut kuitenkin kustannustehokas höyryreformointi maakaasusta. Jotta vetytalous lähtee liikkeelle, se edellyttää kysyntää. Miten uusiutuvasta vedystä tai siitä jalostetuista lopputuotteista saadaan taloudellisesti kilpailukykyisiä fossiilisia polttoaineita vastaan? Vai pitääkö niiden olla? Euroopassa teollisuuden hiilidioksidipäästöillä on hinta, joka auttaa kilpailukyvyn saavuttamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Globaalisti matkaa vielä on.
Vety on ominaisuuksiltaan haastava käyttää, koska sen energiatiheys on hyvin pieni. Vety on myös vaikea varastoitava. Silti teknisiä ratkaisuja on jo olemassa ja niitä kehitetään lisää. Vetytalouden kehittyminen edellyttää mittavia teollisia investointeja sen käyttöön esimerkiksi kemian- ja terästeollisuudessa.
Tarvittavat teolliset investoinnit eivät toteudu, jos ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Julkisten tukien avulla tehdyt investoinnit uuden teknologian käyttöönottoon ovat perusteltuja, jos valmis tuotantolaitos pystyy toimimaan markkinaehtoisesti. Tähän päästään tekemällä laitokset mahdollisimman energiatehokkaiksi, kuten muun muassa Lahteen suunnitellussa synteettisen metaanin tuotantolaitoksessa on tehty. Siinä elektrolyysillä tuotettu vety muutetaan edelleen metaaniksi (maakaasu), jolle on olemassa markkina. Prosessissa syntyvän lämmön hyödyntäminen kaukolämmön lähteenä varmistaa korkean hyötysuhteen ja siten myös kilpailukyvyn.
Suuruuden ekonomiaa
Vetytalouteen siirtyminen edellyttää suurempia laitoksia. Maailmalla onkin käynnissä valtavia hankkeita vedyn valmistukseen. Vedyn kaupallistamiseen liittyy suuria riskejä, minkä vuoksi on hyvä, että muun muassa suuret öljy-yhtiöt ja kansainväliset rahoittajat ovat ottamassa näkyvää roolia vetytalouden kehittämisessä.
Palaan kysymykseen, miksi vety? Jos ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päätämme globaalisti, että emme enää käytä fossiilisia polttoaineita, kuten Euroopassa on jo käytännössä tehty tai kun fossiiliset polttoaineet aikanaan loppuvat (rajalliset resurssit), meille jää tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinvoima. Energiakäytön sähköistyminen etenee, mutta ihan kaikkeen se ei nykytietämyksellä parhaiten sovellu, muun muassa akkumateriaalien riittävyys voi rajoittaa sitä. Tähän vety tarjoaa ratkaisun.
Siirtymän taloudellinen kustannus
Vety ja siitä jalostetut tuotteet eivät pärjää toistaiseksi kilpailukyvyssä fossiilisille polttoaineille, ellei päästöille aseteta kovaa hintaa. Näemme ilmastonmuutoksen vahvistuvat vaikutukset vuosi vuodelta. Ympäristömme kestävyyden varmistamiseksi päästöjä pitää vähentää ja siihen pääsemme parhaiten asettamalla päästöille kovan hinnan. Lyhyellä aikavälillä tämä johtaa siihen, että energia kokonaisuudessaan kallistuu. Se vaikuttaa energian käyttöömme ja edellyttää meiltä jokaiselta sopeutumista ja omien kulutustottumustemme muuttamista. Tämä on ilmastonmuutoksen hidastamiseksi välttämätöntä.
Ennen kuin Suomeen nousee uutta vetyteollisuutta tai terästehtaita, nyt rakennettu ja rakenteilla oleva tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetti tekee sähköstä ajoittain Suomessa hyvin halpaa. Lähivuosina teollisuuden ja kaukolämmön tuotannon sähköistyminen ottaa tästä oman osansa, mutta siitä riittää myös kotitalouksille nautittavaksi. Mielenkiintoista nähdä, miten vetytalous kehittyy ja miten tälle halvalle sähkölle löytyy käyttöä myös vedyn valmistuksessa ja vetytalouden kehittymisessä.
Jouni Haikarainen
Hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
Toimitusjohtaja | Lahti Energia Oy
—
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
