Jukka Toivonen: Päästöt kannattaisi ottaa talteen ja kierrättää
Suomalaisen kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet nopeaan tahtiin. Energiateollisuuden mukaan kaukolämmön päästöt ovat kymmenessä vuodessa lähes puolittuneet tuotettua energiayksikköä kohden. Se ei kuitenkaan meille energiayhtiöille todellakaan riitä – vuoteen 2030 mennessä tarkoitus olisi leikata päästöintensiteettiä 80 % vuoden 2017 tasoon verrattuna.
Yhä suurempi osa kaukolämmöstä tuotetaan esimerkiksi jätteenkäsittelystä tai teollisista prosesseista syntyvistä hukkalämmöistä. Niiden osuus onkin kolminkertaistunut 10 vuodessa.
Kaukolämmön yksi suurimmista eduista kuluttajille on hintavakaus, joka saavutetaan monipuolisella tuotantopaletilla.
Alamme tähtää polttoon perustumattomaan energiantuotantoon tulevina vuosikymmeninä. Kestävien biomassojen ja jätevirtojen energiahyödyntäminen on kuitenkin tärkeä siirtymävaiheen ratkaisu, sillä energiaksi kannattaa hyödyntää jätejakeet, joilla ei ole muuta käyttöä.
…varsinkin väistämättömistä päästöistä
Sama pätee jätteeseen – vaikka kierrätys tehostuu, jäljelle jää kuitenkin kierrätyskelvottomia jakeita, joille ei ole parempaa käsittelytapaa kuin tehokas ja turvallinen energiahyödyntäminen. Tällaisia ovat esimerkiksi vaaralliset jätteet ja erilaiset likaantuneet materiaalit. Tehokasta kiertotaloutta ja resurssiviisautta olisi ottaa tällaisesta jätteestä kaikki hyöty irti: käsitellä jäte turvallisesti, ottaa sen käsittelystä hukkalämpö kaukolämmöksi ja vielä sen jälkeen napata polttoprosessista vapautuva hiilidioksidi talteen ja hyödyntää se esimerkiksi valmistavan teollisuuden raaka-aineena.
Tämä arkijärkeen hyvin istuva ajatus kiertotaloudesta ei kuitenkaan tällä hetkellä toteudu, sillä fossiilisperäisen jätteen energiahyödyntämisestä syntyvää hiilidioksidia ei voi hyödyntää jatkojalostuksessa kestävänä raaka-aineena. Lainsäädännössä on syvään juurtunut ajatus, että biopohjainen = hyvä, fossiilinen = paha. Monessa asiassa tämä jako toimiikin hyvin, mutta ei jätteen energiahyödyntämisessä.
Hiljattain käyttöönotetun biojätteen erilliskeräysvelvoitteen laajentumisen tavoitteena on merkittävästi vähentää biojätteen määrää poltettavassa sekajätteessä. Biojätettä on suomalaisessa sekajätteessä n. 30-40 %, kun taas muovien määrä liikkuu 15-20 % tasolla. Massamäärällisesti biomassaa voidaan vähentää suhteessa enemmän kuin fossiilista muovia, mikä johtaa ainakin keskipitkällä aikavälillä fossiilisen osuuden kasvamiseen.
Hyvän kierrätysasteen yhteiskunnassa polttoon päätyvää jätettä on vähemmän, mutta se on koostumukseltaan pitkälti fossiilista.
Alalla kutsumme kierrätysprosessien jäännösosasta nimitystä ”rejekti”. Rejektit ovat pitkälti fossiilista alkuperää, eikä niille ole mitään muuta roolia kiertotaloudessa kuin energiahyödyntäminen. Tällä hetkellä kuitenkin hiilidioksidit tästä prosessista päätyvät ilmakehään, koska sen jatkohyödyntämistä ei sääntelyllä edistetä.
Hallitus luvannut edistää talteenottoa
Orpon hallituksen hallitusohjelmassa sanotaan, että ”kaiken hiilidioksidin talteenottoa edistetään sekä helpotetaan puuperäisen hiilidioksidin talteenoton ja käytön hyväksilukemista EU:n ilmastopolitiikassa” sekä ”hallitus edistää teollisuuden ja energiantuotannon piirissä puuperäisen hiilidioksidin talteenottoa ja hyötykäyttöä korkean jalostusasteen pitkäaikaisiksi tuotteiksi ja synteettisiksi polttoaineiksi.”
Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on hyvä asia. Sen lisäksi myös jätteen energiahyödyntämisestä syntyvät päästöt kannattaisi huomioida yhdenvertaisesti, sillä niiden talteenottoon tehdyt investoinnit olisivat yksiköiden koon vuoksi järkevämpiä kuin yli-investoinnit lukuisiin pieniin yksiköihin. Vihreän vedyn ja kestäväksi luokitellun hiilidioksidin yhdistäminen on kiinnostava kaava monella teollisuuden alalla, jotka pyrkivät kantamaan kortensa kekoon päästövähennyksissä ja kierrätystalkoissa. Kun hiilidioksidi syntyy väistämättömänä sivuvirtana prosessista, jota ei nykyteknologialla kyetä välttämään, on hiilidioksidin talteenotto ja hiilen kierrättäminen järkevää. Näin vähennämme globaaleja hiilipäästöjä, kun meidän ei tarvitse tuottaa uutta tuotetta neitseellisestä raaka-aineesta.
Vaikuttaa siltä, että jätteen energiahyödyntämisestä vapautuva hiilidioksidi on jäänyt asemaan, jota kukaan ei ole varsinaisesti tarkoittanut. Kierrätysasteen nostaminen ja päästövähennykset ovat tässä kohtaa ristiriidassa keskenään. Suomen kannattaisi tarttua tähän ongelmaan ja ehdottaa talteen otetun hiilidioksidin sääntelyn järkiperäistämistä seuraavan Euroopan komission lainsäädäntöohjelmaan.
Jukka Toivonen
Hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
Toimitusjohtaja | Vantaan Energia Oy
—
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
