Kommentti: REPowerEU purkkavirittää energiamarkkinoita
Euroopan komissio on keskiviikkona 18.5. esittänyt REPowerEU-suunnitelman vastauksena Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin. Euroopan komission mukaan EU:n energiajärjestelmän muuttaminen on tarpeen kahdesta syystä:
1) Venäläistä fossiilista energiaa käytetään taloudellisena ja poliittisena aseena, ja sen kustannukset eurooppalaisille veronmaksajille ovat lähes 100 miljardia vuodessa.
2) Tavoitteena on edelleen ilmastokriisin torjuminen, jota voidaan edistää luopumalla fossiilisesta energiasta.
Energiakaupungit toivottavat tervetulleiksi toimenpiteet, joilla riippuvuutta (venäläisestä) fossiilisesta energiasta vähennetään EU-tasolla hallitusti ja määrätietoisesti. Monet REPowerEU-suunnitelman esittämistä tavoitteista, kuten energiansäästö, energiahuollon monipuolistaminen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton nopeutus, ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Komission suunnitelmassa esittämä keinovalikoima muodostaa kuitenkin melkoisen purkkavirityksen, jossa säädellään yhtäältä koko toimialaa ja toisaalta kannustetaan yksittäisen teknologian – esimerkiksi aurinkopaneelien – hyödyntämiseen tarpeettoman laajassa mittakaavassa. Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää kirjoitti osuvasti komission suunnitelmista tuoreessa tiedotteessaan.
Energiakaupunkien näkökulmasta keskeisen tärkeää venäläisestä fossiilisesta energiasta luopumisessa ja vihreän siirtymän edistämisessä on EU-tason poliittinen tavoitteenasetanta ja ohjaus, jonka kautta päämäärä on selvä ja maali ei liiku kohtuuttomasti. EU-tasolla olisi myös tärkeää ymmärtää, etteivät yhden koon ratkaisut sovellu automaattisesti kaikkiin maihin tai kaikille alueille – vihreä siirtymä voi näyttää varsin erilaiselta Pohjois-Euroopan kaukolämpökaupungeissa verrattuna eteläisiin ystävyyskaupunkeihin, mutta maaliin voidaan silti päästä yhdessä. Suomessa ollaan jo varsin pitkällä niin vihreässä siirtymässä kuin venäläisestä fossiilisesta energiasta luopumisessa ja meille tärkeää onkin varmistaa ennustettava toimintaympäristö myös poliittisen päätöksenteon osalta.
Energian säästäminen on nopein ja edullisin tapa vastata vallitsevaan energiakriisiin ja vähentää kustannuksia. Komissio ehdottaa pitkän aikavälin energiatehokkuustoimenpiteiden tehostamista nostamalla Fitfor55-valmiuspaketin sitovan energiatehokkuustavoittetta 9 prosentista 13 prosenttiin.
Komission mukaan REPowerEU-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 210 miljardin euron lisäinvestointeja vuoteen 2027 mennessä. Tämä on komission mukaan käsiraha EU:n riippumattomuudesta ja turvallisuudesta. Venäjältä tuotavien fossiilisten polttoaineiden vähentämisen kautta voidaan myös säästää lähes 100 miljardia euroa vuodessa.
REPowerEU-välineen tukemiseen on komission mukaan jo nyt käytettävissä 225 miljardia euroa lainoina elpymis- ja palautumistukivälineestä. Lisäksi komissio ehdottaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoja lisätään 20 miljardilla eurolla avustuksina, jotka saadaan tällä hetkellä markkinavakausvarannossa olevien EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien myynnistä huutokaupalla siten, etteivät markkinat häiriinny.
Energiakaupungit allekirjoittaa komission tavoitteen mahdollisimman pienistä markkinahäiriöistä, jotka tunnetusti ovat myrkkyä energiayhtiöiden investointihaluille ja -kyvyille, mutta erityisesti kuluttajien lompakoille. Haastava energiapoliittinen toimintaympäristö, inflaation nopea eteneminen, Venäjän sodan aiheuttama epävarmuus ja vihreän siirtymän aiheuttamat tarpeelliset investoinnit luovat painetta sekä kaupunkienergiayhtiöille että asiakkaille.
Siksi Energiakaupungit arvioivat, että energiatehokkuustoimenpiteiden tehostaminen erilaisten kuluttajille asetettavien velvoitteiden, kuten aurinkopaneelien määrän lisäämisen kautta, ei välttämättä ole kaikkialla paras, kustannustehokkain saati nopein tie puhtaaseen energiaan. Esimerkiksi Energiakaupunkien kaukolämmön parissa olevat noin 1 350 000 suomalaista hyötyvät merkittävästi yhtiöiden puhtaaseen kaukolämpöön tekemistä investoinneista, joiden nopeus ja vaikuttavuus ovat huomattavia kuluttajien vastuulle jääviin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin verrattuna. Kaukolämpöverkon kiistaton etu on myös se, että teknologisen kehityksen edetessä siihen voidaan kytkeä uusia ympäristön kannalta parempia tuotantomuotoja. Tämän soisi muistettavan myös EU-päättäjien pöydissä.
Komissio ehdottaa, että uusiutuvaa energiaa koskevaa vuoteen 2030 tähtäävää yleistavoitetta korotetaan 40 prosentista 45 prosenttiin 55-valmiuspaketin puitteissa.
—-
”Uusiutuvan energian tavoitteen nosto on Suomen kannalta mahdollinen, kunhan jäsenmaille jätetään riittävästi kansallista liikkumavaraa valittavien energialähteiden ja keinojen osalta. On myös tärkeää, että kaikki EU-maat panostavat uusiutuviin, nythän Suomi on nopeimpien joukossa.”
– elinkeinoministeri Mika Lintilä
Energiakaupunkien on hyvin helppo allekirjoittaa elinkeinoministeri Lintilän näkemys kansallisesta liikkumavarasta. Teknologianeutraalius ja eri maiden vahvuudet, kuten suomalainen bioenergia ja kaukolämpöverkot, on huomioitava riittävällä tasolla myös EU-pöydissä.
Energiakaupungit arvioivat, että uudistuspaineen keskellä on erityisen tärkeää pitää mielessä iso kuva – toimivat energia- ja päästökauppamarkkinat ovat edellytys sekä vihreän siirtymän onnistumiselle että venäläisestä fossiilisesta energiasta luopumiselle. Hintasääntely, rajoitukset markkinoihin ja teknologioihin sekä tuotantotapoihin aiheuttaisivat keskeisessä roolissa olevien kaupunkienergiayhtiöiden investointien hidastumista ja tulisivat pitkällä aikavälillä myös kuluttajille kalliiksi.
Ministeri Lintilää mukaillen myös Energiakaupungit toivovat malttia ja ennakoitavuutta markkinoiden kehittämisessä – niin EU-tasolla kuin kansallisesti.
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
+358 41 432 6510
aku.aarva@energiakaupungit.fi
@akuaarva