Lämpöverkot ilmastonmuutosta torjumassa
Kaupunkiympäristöjen yhtenä erityispiirteenä ovat vuosikymmenien aikana rakennetut lämpöverkot (kaukolämpöverkot), joiden kautta kuluttajille on tarjottu kohtuuhintainen, toimitusvarma ja tehokas lämmitysratkaisu. Valitettavasti lämpöverkkojen kuluttajamaine on vuosikymmenten saatossa kärsinyt kolauksen ja lämmitystapaa pidetään virheellisesti teknologialtaan vanhentuneena, ympäristölle haitallisena ja kalliina. Lämpöverkkojen imagoon vaikuttaa osin mediassa luotu mielikuva, joka vääristyy tarkasteltaessa lämpöverkkoja valtakunnallisena kokonaisuutena, huomiomatta useissa kaupunkiyhtiöissä jo tapahtunutta erittäin positiivista kehitystä.
Energiakaupunkien näkökulmasta lämpöverkot mahdollistavat nopeimman ja vaikuttavimman mahdollisen tien kohti ilmastoystävällistä lämmitysenergiaa. Energiakaupungit ovat tällä tiellä jo pitkällä, sillä Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden tuottamasta lämmitysenergiasta uusiutuvaa on jo yli 60 prosenttia. Lämpöverkkojen kehityksen vaikuttavuus korostuu tarkasteltaessa käyttäjämääriä – Suomessa kaukolämpötalojen asukkaita on lähes kolme miljoonaa, ja näistä noin 45 prosenttia on Energiakaupunkien jäsenyhtiöiden lämpöverkkojen piirissä. Lämpöverkkojen päästöjen vähentäminen on siis erittäin tehokas keino kaupunkiympäristöjen päästöjen vähentämiseen.
Lämpöverkkojen ja niiden vaatiman lämpöenergian tuotantotapojen kehitys on sähköntuotannon ohella kaupunkiympäristössä toimivien energia-alan yritysten merkittävin panostus ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa tai sitä ei ratkaista ollenkaan ja lämpöverkot ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa nopein ja kustannustehokkain suuren mittakaavan ratkaisun avain. Modernit lämpöverkot tarjoavat energiatehokkaan, älykkään ja digitalisoidun ratkaisun ilmastoystävällisen ja toimitusvarman lämmönjakelun varmistamiseen kaupunkiympäristössä.
Ennustettava sääntely mahdollistaa kehityksen
Lämpöverkkojen kehittäminen edellyttää kuitenkin politiikkatoimia, jotka mahdollistavat järjestelmän kehittämisen pitkäjänteisesti ja ennustettavasti. Ohjauksen on keskityttävä ilmastonmuutokseen ja edistettävä nopeinta muutosta ilmastoystävälliseen lämmitykseen. Tavoitteita ja niiden saavuttamista on mitattava avoimesti ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuus on varmistettava, kunnes teknologinen kehitys mahdollista sääriippuvaisen sähköntuotannon hyödyntämisen lämpöenergian tuotantoon riittävissä määrin (mm. P2X, vetytalous).
Lämpöverkkojen määräävä markkina-asema on monin paikoin historiaa ja kilpailu kaupunkien lämmöntuotannossa ja -jakelussa on todellisuutta. Hajautettu sähköpohjainen lämmitys on noussut lämpöverkkojen rinnalle kilpailijaksi ja on Energiakaupunkien näkökulmasta osa ratkaisua. Lämmityksen kuluttajatrendit suosivat tällä hetkellä esimerkiksi lämpöpumppuja sekä tukijärjestelmien että kuluttajamielikuvien kautta. Energiakaupungit korostavat kuitenkin, että laajamittainen poissiirtymä lämmitysverkoista hajautettuun sähköpohjaiseen järjestelmään on paitsi kuluttajille kallis myös energiayhtiöitä kuormittava ratkaisu, joka on huomattavasti hitaampi toteuttaa kuin lämpöverkkojen vihreä siirtymä. Kiinteistökohtaiset hajautetut lämmitys- ja jäähdytysratkaisut lisäävät sähköenergian kulutusta ja vaativat siten yhä enemmän verkkokapasiteetilta.
Energiakaupungit haluavat kiinnittää päättäjien ja kuluttajien huomion keskitettyjen lämpöverkkojen merkitykseen kaupunkien lämmitystarpeiden varmistamisessa ja huoltovarmuudessa. Lähivuosien aikana puhtaalla energialla toimivat lämpöverkot ovat nopein ja suurimmat ihmismäärät tavoittava keino kustannustehokkaassa vihreään energiaan siirtymisessä. Biomassaenergian ja kierrätyspolttoaineiden käytön hyväksyttävyys, saatavuus ja hintataso ovat kuitenkin seikkoja, joihin Energiakaupungit haluaa kiinnittää päättäjien huomion.
