Petri Paajanen: Näin lämmityskaudesta selvittiin
Vuosi 2022 nosti energia-asiat keskiöön Venäjän Ukrainaan kohdistaman laajamittaisen hyökkäyssodan myötä. Alkuvuodesta kävi selväksi, että Venäjä tulee käyttämään Euroopan energiariippuvuutta hyödyksi osana hyökkäyssotaansa. Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä voimalaitospolttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi ja Euroopassa aloitettiin nopealla aikataululla tekemään ratkaisuja Venäjän kaasutoimituksista irti pääsemiseksi. Suurista haasteista huolimatta selvisimme lopulta lämmityskaudesta hyvin. Miksi näin kävi?
Energiakaupunkien yhtiöiden lämpöverkkojen avulla lämpiää yli 1,3 miljoonan suomalaisen koti. Suomessa kaukolämpöverkot mahdollistavat monipuolisen polttoainepohjan käyttämisen, hukkalämpöjen talteenoton ja lämpöpumppujen hyödyntämisen. Tämä on merkittävä ero esimerkiksi Saksaan verrattuna, jossa lämmitys perustuu pitkälti kaasun käyttämiseen. Suomessa kaukolämpöverkot mahdollistavat biopolttoaineiden käytön myötä hiilidioksidivapaan lämmöntuotannon. Energiayhtiöt ovat Suomessa tehneet pitkäjänteistä työtä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi investoimalla biopolttoaineiden käytön mahdollistavaan voimalaitostekniikkaan. Näin ollen Venäjän kaasutoimitusten päättymisestä selvittiin lopulta hyvin.
Ukrainan sodan myötä aiheutunut geopoliittinen muutos näkyi välittömästi energiayhtiöiden arjessa. Biopolttoaineiden hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun ja haasteeksi muodostui lämmityskauden polttoaineiden varmistaminen. Esimerkiksi Pori Energiassa tämä tarkoitti lisäresursointia biopolttoaineiden hankintakanavien selvittämiseen ja polttoaineneuvotteluiden käymiseen. Energiayhtiöt olivat tässä uudessa tilanteessa erilaisissa asemissa riippuen siitä, millä polttoaineilla lämpö tuotettiin yhtiön lämpöverkkoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttäminen tarkoitti nopeasti kohoavia tuotantokustannuksia. Biopolttoaineita lämmöntuotannossa käyttäneet yhtiöt pystyivät pitämään lämmönhinnat kohtuullisella tasolla polttoaineiden hintojen noususta huolimatta. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotannon merkitys korostui nopeasti kohonneiden sähkönhintojen myötä. Jatkossakin olisi tärkeää, että energiayhtiöiden investointiedellytykset uuteen sähköntuotantoon säilyvät. Tämä edellyttää pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ja energiantuotantoa koskevien verotuksellisten ratkaisujen uudelleen arviointia.
Viime talvena korostui myös huoltovarmuusnäkökulma. Energiayhtiöt kävivät sodan alkuvaiheessa keskustelua päättäjien kanssa turpeen käytön mahdollistamisesta ylläpitämään huoltovarmuutta. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että valtiovallan taholta ei tule helpotuksia turpeen kustannustehokkaalle käyttämiselle varmistamaan voimalaitospolttoaineiden riittävyyttä. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi Huoltovarmuuskeskus hankki turvetta varmuusvarastoon varmistamaan lämpöhuollon turvaamisen häiriöissä ja poikkeusoloissa. Myös energiayhtiöt tekivät omia ratkaisujaan turpeen hankkimiseen liittyen. Lopulta lämmin auttoi siinä, että lämpöä riitti kuluneen talven aikana.
Energiakriisin ensimmäinen talvi osoitti, että Suomessa meidän vahvuus on monipuolinen energiantuotanto. Uuden hallituksen tulisi tehdä pitkäjänteistä energiapolitiikkaa, jotta energiayhtiöt jatkavat investointien tekemistä uusiutuvaan energiantuotantoon liittyen. Energiayhtiöiden sähkö- ja lämpöverkot ovat osoittaneet energiakriisissä vahvuutensa mahdollistamaan ilmastotavoitteiden saavuttamisen energiakriisistä huolimatta. Polttoainemarkkinan haasteet jatkuvat tulevalle lämmityskaudelle. Tämä haaste tulisi ratkaista yhteistyössä energiayhtiöiden, polttoainetoimittajien ja päättäjien kanssa. Energiakriisin jatkuessa yhteistyön ja pitkäjänteisten ratkaisujen merkitys korostuu.
Petri Paajanen
Hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
Toimitusjohtaja | Pori Energia oy
***
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
Suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautuu AFRYn tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnan kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaupunkien lämmityksessä.
Tutustu raporttiin:
https://energiakaupungit.fi/lampoverkkoliiketoiminta/kaukolampo2040/
Energiakaupungit ry edistää avointa ja läpinäkyvää kilpailua, joka tarjoaa kuluttajille kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut. Sen keskeisiä edunvalvonnan tavoitteita ovat kaupunkienergiayhtiöiden toimintaedellytysten parantaminen, lämpö- ja sähköverkkoliiketoiminnan edistäminen ja energiamurroksen aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen hallinta.
Energiakaupungit ry:n 13 jäsenyhtiötä ovat: Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy.
