Petri Turtiainen: Tulevaisuuden lämpöä suomalaisille kaupungeille pienydinreaktoreilla?
Suomen energiantuotannon historia on tarina innovaatiosta ja sopeutumisesta. Maamme kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet ovat luoneet haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kehittää tehokkaita ja kestäviä energiaratkaisuja. Historiallisesti Suomi on luottanut vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin ja vesivoimaan. Onko muutoksen aika?
Kaukolämpö, joka on ollut käytössä jo 1950-luvulta lähtien, on perustunut aiemmin pääasiassa turpeen, hiilen ja öljyn polttamiseen. Kaukolämpö on mahdollistanut lämmön jakamisen tehokkaasti kaupunkialueilla, mutta samalla se on ollut riippuvainen tuontienergiasta ja aiheuttanut merkittäviä päästöjä.
Tänä päivänä Suomi on energiantuotannossa siirtymässä kohti uusiutuvia energialähteitä. Tuuli- ja aurinkovoima ovat yleistyneet, ja biomassan käyttö on kasvanut erityisesti kaukolämmön tuotannossa. Nykyaikaiset kaukolämpöverkot hyödyntävät yhä enemmän hukkalämpöä teollisuusprosesseista ja jätevedenkäsittelystä, mikä vähentää tarvetta fossiilisille polttoaineille.
Tulevaisuudessa Suomen energiantuotannon odotetaan muuttuvan entistä puhtaammaksi. Pienydinvoiman uskotaan olevan yksi ratkaisuista, joka voi mullistaa kaukolämmön tuotannon. Pienydinreaktorit ovat turvallisia, tehokkaita ja ne tuottavat vähäpäästöistä energiaa. Ne voidaan integroida olemassa oleviin kaukolämpöverkkoihin, mikä mahdollistaa sujuvan siirtymän kohti hiilineutraalia lämmöntuotantoa.
Pienydinvoiman etuna on sen kyky tuottaa suuria määriä lämpöä pienellä hiilijalanjäljellä. Se voi toimia synergisesti muiden uusiutuvien energialähteiden kanssa, tasapainottaen tuotantoa, kun aurinko ei paista tai tuuli ei puhalla. Suomen hallitus onkin tunnistanut pienydinvoiman potentiaalin ja edistää sen tutkimusta ja kehitystä osana kansallista energiastrategiaa.
Ydinvoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Suomessa on monitahoinen kysymys. Ydinvoiman käyttö on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisesti, ja useat maat tutkivat ja kehittävät pienydinvoimaloiden mahdollisuuksia. Suomessa pienydinvoiman kehitys on aktiivista, ja se nähdään tärkeänä osana maan siirtymistä kohti hiilineutraalia energiantuotantoa. Ydinvoiman ympäristövaikutukset ovat kiistatta pienemmät kuin fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutukset. Kuitenkin, kuten kaikessa energiantuotannossa, on tärkeää huomioida ja hallita mahdolliset negatiiviset vaikutukset ympäristöön
Pienydinvoiman käyttöönotto vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja laajaa hyväksyntää. On tärkeää, että yhteisöjen huolenaiheet otetaan huomioon ja että heidät otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin. Avoin vuoropuhelu, kattava tiedotus ja osallistaminen ovat avainasemassa, kun pyritään rakentamaan luottamusta ja ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista ja haasteista.
Suomen energiantuotannon tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kaukolämmön tuotantoteknologian kehittyessä voimme odottaa yhä puhtaampaa, tehokkaampaa ja itsenäisempää energiantuotantoa. Pienydinvoiman integrointi kaukolämpöön on vain yksi esimerkki siitä, miten innovaatio voi johtaa kestävämpään ja turvallisempaan tulevaisuuteen kaikille suomalaisille.
Petri Turtiainen
kehityspäällikkö
Kuopion Energia Oy
Kuopion Energialla on teknologiayhtiö Steady Energyn kanssa pienydinvoimalaitoksen esisuunnittelusopimus. Haapaniemen vanhemman voimalaitosyksikön poistuessa käytöstä vuonna 2035, lämmöntuotannosta merkittävä osa on mahdollisesti korvattu pienydinvoimalla.
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenyhtiöiden asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
Energiakaupungit ry edistää avointa ja läpinäkyvää kilpailua, joka tarjoaa kuluttajille kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut. Sen keskeisiä edunvalvonnan tavoitteita ovat kaupunkienergiayhtiöiden toimintaedellytysten parantaminen, lämpö- ja sähköverkkoliiketoiminnan edistäminen ja energiamurroksen aiheuttaman toimintaympäristön muutoksen hallinta.
Energiakaupungit ry:n 13 jäsenyhtiötä ovat: Alva-yhtiöt Oy, EPV Energia Oy, KSS Energia Oy, Kuopion Energia Oy, Lahti Energia Oy, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Energia Oy, Pori Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Tampereen Energia Oy, Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab, Vaasan Sähkö Oy ja Vantaan Energia Oy.
