Energiaverotuksen hallittu kokonaisuudistus
Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen supistaa valtion verotuloja noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa, mikäli tavoite hiilineutraalista Suomesta toteutetaan hallituksen ilmastotavoitteiden toteuttamistoimien mukaisesti. Ennustettua nopeammin edennyt fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen on luonut paineen energiaverotuksen kokonaisuudistukselle, sillä alun perin ohjaavaksi tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden verokohtelu on muodostunut valtiontalouden kannalta oleellisiksi tulovirroiksi. Keskeisenä kysymyksenä on, minkälaiseksi energiaverotus muodostuu tulevaisuudessa vajeen kattamiseksi. Alkuperäisen verojen lähteen kadotessa korvaavana vaihtoehtona esille on nostettu bioenergian käytön verotus, jota Energiakaupungit pitävät haastavana ratkaisuna.
Energiakaupunkien näkökulmasta energiaverotuksen kokonaisuudistus on tehtävä kokonaisvaltaisesti – ei vain prosenttiharjoituksena. Fossiilitalouden jälkeistä aikaa on pohdittava ajoissa ja luotava veromalli, joka luo vakautta, pysyvyyttä ja ennustettavuutta markkinoille. Energiakaupungit seuraa tarkasti energiaverotuksen kokonaisuudistusta ja valmistelee parhaillaan omia kantojaan uudistukseen liittyen.
Markkinaehtoinen toiminta – markkinaehtoinen rahoitus
Teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä kulkevat käsi kädessä, mahdollistaen ilman tuotantotukia toimivan tuulivoiman ja bioenergian käytön. Energiakaupungit pitävät tärkeänä, että investoinnit totuetetaan teknologianeutraalisti ja ne perustuvat kysyntään ja tarjontaan – ilman yhteiskunnalle kalliita ja markkinoita vääristäviä tukijärjestelmiä. Markkinaehtoisille investoinneille esteitä muodostaa erityisesti luvitus, jolla voidaan hidastaa tai jopa kokonaan pysäyttää energia-alalle tärkeitä hankkeita. Luvituksen haasteet ratkomalla poistuu moni ongelma.
