Aku Aarva: Budjettiriihen energiapäätökset tehtävä kirurgisen tarkasti
Istuvan hallituksen viimeinen budjettiriihi alkaa keskiviikkona 31.8. synkissä tunnelmissa ja latautunein odotuksin. Kuluttajien ostovoima on heikoimmalla tasolla vuosikymmeniin, inflaatio jyllää ja korot uhkaavat nousta samalla, kun Eurooppaa ravistelee Putinin sodan käynnistämä energiakriisi. Monet tahot, eivätkä vähiten äänestäjät, odottavat nyt maan poliittiselta johdolta päätöksiä, joilla energiakriistä kärsivien tilannetta helpotetaan. Samaan aikaan päätökset tulisi tehdä siten, etteivät ne eskaloi tilannetta tai luo vaarallisia ennakkotapauksia tulevia kriisejä ajatellen.
Olemme uudenlaisen tilanteen edessä, kun joudumme vakavasti keskustelemaan tuleeko sähkö pistorasiasta ja lämpö patterista tulevana talvena – ja kenellä on niihin varaa. Sodan aika, sodan hinnat ja epävarmuus. Suomalaisten perusteltuihin huoliin on vastattava, mutta keinojen on oltava kirurgisen tarkat.
Tätä ajatellen Energiateollisuus julkisti tänään omat terveisensä hallituksen budjettiriiheen. Nämä terveiset on helppo jakaa ja suosittelen jokaista, erityisesti päättäjiä ja avustajakuntaa, tutustumaan niihin budjettiriihen alla. Erityisen tärkeä oli mielestäni Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän viesti markkinoihin puuttumisesta: ”Mahdolliset puuttumiset markkinoihin pitää suunnitella huolella ja toteuttaa EU-vetoisesti. Investoinnit ovat ainoa keino parantaa sähkön tarjontaa ja laskea sen hintaa kestävästi.”
Budjettiriihestä on tihkunut mediassa ennakkotietoja ja spekulaatiota pitkin päivää. Ylen mukaan sähkön hinnannoususta kärsiville kotitalouksille olisi tulossa Kelan kautta haettava erillinen harkinnanvarainen tuki. Määrä ja jakokriteerit ovat vielä auki. Myös muita vaihtoehtoja, kuten sähkön arvonlisäveron alennusta ja energiayhtiöille asiakkaan kulutuksen mukaan maksettavia tukia, on ilmeisesti pöydällä. Tällaiset kirurgisen tarkat, kuluttajien taloudellista tilannetta suoraan helpottavat ja väliaikaiset ratkaisuvat ovat varmasti pohtimisen arvoisia.
Energiakriisi on väliaikainen ja toivottavasti lyhytkestoinen. Tuleva talvi on vaikea, seuraava todennäköisesti haastava ja hiljalleen siirrymme kohti uutta tasapainoa ja normaalia energiamarkkinoilla. Putinin fossiilisesta energiasta luovutaan nyt ennennäkemättömällä nopeudella ympäri Eurooppaa. Seuraavien vuosien aikana puhtaan ja uusiutuvan energian määrä tulee kasvamaan dramaattisesti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. On myös ilmeistä, että säästä riippuvaisen tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvaessa myös säätövoiman tarve kasvaa ja markkinat kehittyvät kypsiksi energian varastoinnille, vetytaloudelle ja pienydinreaktoreille. Tämä vie kuitenkin vielä vuosia ja vaatii työtä niin energia-alalta, tutkijoilta, yrittäjiltä kuin lainsäätäjiltä.
Siksi olen hieman huolissani käynnissä olevasta julkisesta keskustelusta, jossa lyhyen aikavälin ongelmiin esitetään keinoja, joiden vaikutukset ovat epävarmat ja kesto määrittelemätön. Kansallisesti energiamarkkinoiden toimintaan ja pelisääntöihin puuttuminen voikin johtaa tilanteeseen, jossa aiheutamme lisää epävarmuutta energia-alalle tilanteessa, jossa yritetään jo selviytyä Putinin sodan aiheuttamasta kriisistä. Kuluttajien ja teollisuuden tilannetta helpottavien kirurgisten ja lyhytaikaisten ratkaisujen lisäksi energia-ala tarvitsee vakautta ja investointinäkymiä sekä jo sovituista pitkän aikavälin tavoitteista kiinni pitämistä. Kun alan investoinnit suunnitellaan ja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin, myös päätöksenteon on oltava pitkäjänteistä – ainakin jos kaupunkien elinvoimasta, kansalaisten hyvinvoinnista ja teollisuuden kasvusta halutaan pitää kiinni.
Lyhytaikaisten ja kohdennettujen toimenpiteiden sekä kysyntäjouston edellytysten parantamisen lisäksi on siis tärkeää luoda vakautta energia-alalle pitkällä tähtäimellä. Suomen ja Euroopan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteista ei tule luopua tai joustaa kriisistä huolimatta vaan päin vastoin on lisättävä pökköä pesään ja kasvatettava puhtaan ja uusiutuvan energian tarjontaa. Lisäksi on luotava lainsäädäntöpuitteet säätövoiman kasvattamiselle (mm. ydinenergialain uudistus), jotta häiriötilanteista ja kulutushuipuista selvitään tulevaisuudessa.
Energiateollisuuden hyvien viestien ohella myös Elinkeinoelämän keskusliiton arviot viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana esitetyistä ratkaisuista ovat tutustumisen arvoisia meille kaikille.
Loppujen lopuksi oma viestini hallituksen viimeiseen budjettiriiheen – vai pitäisikö sanoa energiariiheen – on yksinkertainen:
Kirurgista toimenpidettä ei tule tehdä haulikolla. Maltti on valttia energiapolitiikassa
-Aku Aarva, energiakaupunkien toiminnanjohtaja
