Vesa Hätilä: Investointinäkymät hallituskauden 2023 – 2026 aikana
Pitkien neuvottelujen ja monenlaisten käänteiden jälkeen saatiin aikaan yhteinen hallitusohjelma ja uusi hallitus on päässyt aloittamaan toimintansa. Hallitusohjelma on poliittinen sopimus asioista ja linjauksista, joita hallituspuolueet aikovat toteuttaa vaalikauden aikana.
Monissa energiayhtiöissä suunnitellaan parhaillaan tulevia investointeja mm. päästöttömään sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön. Investoinnit kohdistuvat uusiutuviin energiantuotantomuotoihin (mm. aurinkovoima ja tuulivoima), myös säätövoimaa ja energian varastointiratkaisuja tarvitaan sääriippuvaisen tuotannon rinnalle.
Tulevaisuuden sähkön tarpeesta ja hintatasosta on erilaisia skenaarioita. Nämä vaikuttavat merkittävästi investointihalukkuuteen. Sähkön tarpeeseen tulee vaikuttamaan mm. vetyteknologian käyttöönoton nopeus, Suomeen sijoittuvat hankkeet sekä liikenteen sähköistyminen. Uudenlainen teollistuminen tarvitsee runsaasti sähköä, vihreästä vedystä tehdyt jalosteet ovat uutta kasvavaa teollisuutta.
Myös käytössä olevien sähköä ja lämpöä tuottavien voimalaitosten, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita, tulevaisuus on energiayhtiöiden mietinnässä. Näiden laitosten kannattavuus riippuu mm. sähkön hintatasosta, polttoaineiden hinnoista ja saatavuudesta sekä päästöoikeusmaksuista. Hallitusohjelman mukaisesti uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa kasvatetaan ja edistetään toimia, joiden avulla fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa viimeistään 2030-luvulla.
Minkälaiset ovat energiayhtiöiden investointinäkymät näin uuden hallituskauden alkutaipaleella? Mitkä ovat hallitusohjelman energiakirjaukset ja uskaltaako tässä tilanteessa tehdä investointipäätöksiä?
Hallitusohjelman energiakirjaukset
Hallitusohjelman energiapolittiinen osio on laaja ja monipuolinen. Hallitusohjelman visio on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi tulee sitoutumaan ilmastolakiin ja hiilineutraaliustavoitteeseen (hiilineutraalius 2035). Suomen hallitus valmistelee hiilinegatiivisuutta tavoittelevan uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka keskeisenä osana on teollisuuden puhtaan siirtymän ja investointien edistäminen. Päästövähennysten lähtökohtina ovat kustannustehokkuus, teknologianeutraalius ja kestävä kannattavuus. Kotimaan puhtaan sähkön tuotanto kaksinkertaistetaan ja hallitus sitoutuu kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on luoda kapasiteettimarkkina tukemaan käytettävissä olevan sähkön määrää, edistää uusiutuvaa ja fossiilitonta energiaa, energian varastointia, uusia energiaratkaisuja sekä hiilidioksidin talteenottoa ja teknisiä nieluja.
Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät. Hallitus edistää ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisuja. Ydinenergialaki ja sitä toimeenpanevat määräykset uudistetaan viimeistään vuoteen 2026 mennessä hankkeiden sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä investointikohteena tukevalla tavalla. Uudistuksen yhteydessä helpotetaan modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista. Kannustetaan ydinvoimaan liittyvien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon Suomessa sekä edistetään mahdollisuuksia sijoittaa ydinvoimaa teollisuuslaitosten lähelle hukkalämmön ja höyryn hyödyntämiseksi.
Hallitus valmistelee uuden energia- ja ilmastostrategian, jonka keskeisenä osana on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Sähköntuotanto Suomessa moninkertaistuu ja sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina. Suomi on omavarainen vuositasolla ja toimitusvarmuus on varmistettu kaikissa tilanteissa. Sähköntuotannon monipuolisuudesta ja alueellista kattavuudesta huolehditaan osana kokonaisturvallisuutta. Sähköntuotannon rakenne hillitsee hintavaihteluita ja kuluttajilla on mahdollisuus hyötyä kulutusjoustoautomatiikalla. Sähkönkäyttäjien oikeudenmukainen kohtelu sähkön niukkuustilanteissa varmistetaan.
Uskaltaako investoida?
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tulee edistämään vaikuttavaa energiapolitiikkaa pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta uusiutuvan teollisuuden investointikohteena vahvistetaan kaksinkertaistamalla puhtaan sähkön tuotanto kotimaassa. Sähkön ja siitä jalostettujen tuotteiden kohtuullinen hinta ja toimitusvarmuus varmistetaan. Tavoitteena on, että sujuvasta, ennakoitavissa ja oikeusvarmasta luvituksesta tulee Suomen kilpailuetu.
Paljon on kirjauksia ja suunnitelmia tehty, mutta konkretia ja investointipäätökset ovat vielä vähäisiä. Sähkön hintataso, kohonneet rakennuskustannukset, pitkät lupaprosessit ja muuttuva lainsäädäntö sekä mahdolliset tukiratkaisut mietittyvät energiayhtiöitä, jotka parhaillaan pohtivat uskallusta investointeihin. Energia-alan investoinnit ovat olleet viime vuosina ja tulevat olemaan jatkossakin hyvin merkittävä osa Suomen investoinneista.
Aika ei ole otollisin energiayhtiön investoinneille, mutta investoinneille on tarvetta. Toivottavasti uusi hallitus pääsee toteuttamaan hallitusohjelmaa ja kirjatut asiat muuttuvat konkretiaksi, jolloin investointinäkymät sekä uskallus paranevat.
Vesa Hätilä
Hallituksen jäsen | Energiakaupungit ry
Toimitusjohtaja | Seinäjoen Energia Oy
—
Tässä juttusarjassa Energiakaupungit ry:n hallituksen jäsenet eli jäsenyhtiöiden toimitusjohtajat kirjoittavat ajankohtaisista ja kiinnostavista energia-alan ilmiöistä ja teemoista. Juttusarjaa julkaistaan syksystä 2022 alkaen noin kerran kuukaudessa. Lisätietoja juttusarjasta ja eri kirjoitusten teemoista saat toiminnanjohtaja Aku Aarvalta.
