Tulevalla hallituksella tärkeitä päätöksiä edessä – poteroitumiseen ei varaa
Eduskuntavaaleista on nyt pari viikkoa ja hallitustunnustelijaksi nimetty kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on esittänyt kysymyksensä eduskuntapuolueille. Keskustaa lukuun ottamatta kysymyksiin on saatu vastaukset, joita kokoomuksessa epäilemättä luetaan tarkkaan ainakin joidenkin puolueiden osalta. Tiukka vaalitaistelu on jättänyt puolueisiin ja niin valittuihin kuin valitsematta jääneisiin poliittisiin päättäjiin jälkensä: ideologista poteroitumista on havaittavissa niin vaalien voittajien kuin häviäjienkin keskuudessa. Hallitustunnusteluihin kuuluvat tietynlaiset rituaalit, nokittelu ja liehittely sekä kovakin poliittinen peli, mutta näin energia-alan ja kaupunkienergiayhtiöiden näkökulmasta on todettava, että meille tulevan hallituksen päätöksentekokyky on se tärkein kriteeri, jolla neuvottelujen onnistumista mitataan.
Päätöksentekokykyä nimittäin tarvitaan paitsi kansallisesti myös EU-pöydissä, kun Putin uhkailee Eurooppaa tulevan lämmityskauden energiakriisillä ja poliittinen paine epäjohdonmukaisiin uudistuksiin on Brysselin pöydissä kasvussa. Samaan aikaan meidän on ratkottava merkittäviä kansallisia haasteita aina bioenergian riittävyydestä maankäyttösektorin kantokykyyn ja sähköntuotannon riittävyydestä uusien energiantuotantomuotojen pääsyyn markkinoille ja mahdollisesti jopa vientiin asti. Siksi olen hieman huolissani siitä, että jakolinjat niin uuden eduskunnan suuressa salissa kuin käytännön politiikassa eivät vaalien jälkeen ole ainakaan toistaiseksi kuroutuneet juurikaan umpeen. Henkinen blokkipolitiikka jakaa oikeisto-vasemmisto-akselia jyrkästi ja oikeistolaisemmin ajattelevien puolueiden välillä ongelmia aiheuttavat suhtautuminen Euroopan unioniin, ilmastopolitiikkaan ja eurooppalaisiin arvoihin.
Naarmut ja mustelmat ovat kovan vaalikamppailun jälkeen tuoreita enkä kadehdi hallitustunnustelija Petteri Orpon haastetta. Lopulta tähän maahan saadaan hallitus, mutta puhaltaako se yhteen hiileen ja saavuttaa asettamansa – toivottavasti järkevät – tavoitteet? Sitä me emme vielä tiedä.
Siksi lienee hyvä muistuttaa vielä kerran niin Energiakaupunkien omista kuin alan yhteisistä tavoitteista, joiden avulla varmistetaan paitsi strategisten pitkän aikavälin tavoitteiden toteutuminen myös lyhyemmällä aikavälillä energian riittävyys eli huolto- ja toimitusvarmuus kriisiolosuhteissa. Energia-alalla toimivat järjestöt julkaisivat yhteiset eduskuntavaalitavoitteensa joulukuussa 2022 ja Energiakaupungit omat näkemyksensä tulevan hallituskauden painopisteistä tammikuussa 2023.
Alan viesti, kaupunkienergiayhtiöt mukaan lukien, on selkeä: tarvitsemme pitkän aikavälin strategioita noudattelevaa johdonmukaista sääntelyä, joka mahdollistaa investoinnit energian huolto- ja toimitusvarmuuden parantamiseen ja energiakriisin ylittämiseen. Nyt ei ole suurten reformien, poliittisessa paineessa tehtyjen kriisilakien toisintojen tai hätäilyn hetki vaan pelimerkit on sijoitettava siten, että Suomen kansalliset vahvuudet tulevat hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Meille Energiakaupungeissa se tarkoittaa seuraavaa:
1. Kaukolämpöjärjestelmä pelastaa Suomen sähköpulalta energiakriisin keskellä.
Kaukolämpö takaa sähköjärjestelmän vakauden ja turvaa suomalaisten arjen. Kaupunkienergiayhtiöt lämmittävät joka toisen kodin, sähköjärjestelmää rasittamatta. Suomalainen kaukolämpö on mallina muille EU jäsenmaille tehokkaasta energiajärjestelmästä.
2. Energiamarkkinoiden uudistus tarvitaan hallitusti, suunnitelmallisesti ja dialogissa alan toimijoiden kanssa.
Suomen on valmisteltava oma visio sähkömarkkinamallista. Suomeen rakentuu merkittävät määrät tuulivoimaa ja sen seurauksena sähkömarkkinat muuttuvat volatiiliksi. Markkinamalli toimii teoriassa oikein, mutta sen pitäisi huomioida nykyistä paremmin muun muassa yhteiskunnan toleranssi. Tämän korjaaminen voi vaatia esimerkiksi kansallista kapasiteettimarkkinaa, kunnes vastaava saadaan EU-tasolla perustettua.
3. Jos alan yhtiöillä ei ole mahdollisuutta toteuttaa tarvittavia investointeja, vaarantuvat niin Suomen sähköntuotannon omavaraisuus kuin vihreän siirtymän tavoitteet.
Sähköntuotannon omavaraisuus vaatii merkittäviä investointeja heti ja seuraavien viiden vuoden aikana, jotta energiamarkkinat ovat balanssissa tyynellä ja lämmityskausien aikana. Energiakaupungit ovat vakaita toimijoita energiakriisin keskellä ja energia alan murroksessa.
4. Teknologianeutraalius on avain avoimeen ja läpinäkyvään kilpailuun.
Onnistuaksemme yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, on alan sääntelyn ja verotuksen oltava kohtuullista, ennakoitavaa ja johdonmukaista aina primäärienergialähteiltä ja energiantuotannosta asiakkaille ja loppukulutukseen. Tämä tarjoaa myös kuluttajille aidon ja avoimen markkinan, kustannustehokkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energiaratkaisut, sekä yrityksille kannustavan investointiympäristön.
5. Kaupungit ovat menestyvän suomalaisen yhteiskunnan ja talouden avain ja kaupunkienergiayhtiöt niiden moottori.
Työllistämme suoraan yli 2800 henkeä ja investoimme vuosittain yli 500 miljoonaa. Kaupunkienergiayhtiöt ovat kaupunkilaisten omistamia. Tuottamamme hyöty jää kaupunkikehityksen ja kaupunkilaisten yhteiseksi hyväksi.
6. Energiakaupungit ovat vastuullisia ja määrätietoisia ilmastonmuutoksen ratkaisijoita.
Jo 65% lämmön ja sähkön tuotannostamme on uusiutuvaa. Tällä lukemalla olemme yli 10% maan keskiarvoa edellä. Osuutta kasvatamme määrätietoisesti vuosi vuodelta. Kaukolämmön kilpailukyvyn varmistaminen on nopein tie ilmastopositiiviseen yhteiskuntaan.
Energiakaupunkien odotukset päättäjille:
- Kaukolämpöjärjestelmä pelastaa Suomen sähköpulalta energiakriisin keskellä – suomalaisen kaukolämmön kilpailukyky on turvattava.
- Energiamarkkinauudistus tarvitaan – energiaverotuksen ja alan sääntelyn on säilyttävä johdonmukaisena ja ennakoitavana.
- Alaan ja uusiin teknologioihin kohdistuvat investoinnit on turvattava energiakriisin keskellä.
Onnittelut vielä kaikille valituille kansanedustajille ja menestystä hallitustunnustelijan tehtävään Petteri.
Aku Aarva
toiminnanjohtaja
Energiakaupungit ry
